Selaa aineistoja (yhteensä 19)

Filmivälähdyksiä Aulangolta (mykkä) 13.01.1949, kesto 2.51 min. Oy Filmiseppo. Aulanko astuu kansainvälisen matkailun eturiviin. Radioselostus 24.01.1939, kesto: 21.43. Toimittaja: Alexis af Enehjelm, haastateltavat: Anna-Liisa Kurikka, Kyösti Haataja, Johannes Haataja.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1939
Tekijä:
YLE elävä arkisto

Kertomus Aulangon ritarista julkaistiin jatkokertomuksena Hämäläinen-sanomalehdessä vuonna 1863. Kertomus perustuu ilmeisesti paikkakunnalla tunnettuun kansantarinaan. Tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopulle, jolloin venäläiset ryöstivät Hämettä. Ritari Iivari Klaunpoika ja Maunu Kalpanen ovat rakastuneet samaan Elina-neitoon Katumaanjärven rannalta. Ritari yrittää petoksella päästä eroon kilpakosijastaan, mutta joutuu yhdessä Elinan kanssa venääläisten vangiksi. Mäskälän Matin avulla Maunu pelastaa Elinan vankeudesta ja petollinen ritari syöstään Aulanginvuorelta alas. Kertomus on digitoituna Wikiaineistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1863

Charta öfver Nylands och Tavastehus samt Kymmenegårds län
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1799
Tekijä:
Hällström, Peter

Granittitorni Aulangolla
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui metsänvartijan talo, jota myöhemmin laajennettiin kahvilaksi. Näkötornia oli tekemässä 300 miestä hevosineen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1914

Hämeenlinna - Kirkkokatu
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen asuintalo kauppiaan perheelle. Molemmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Osittain paanuvuorattua asuintaloa alettiin kaupungissa kutsua piparkakkutaloksi sen erikoisen ulkonäön perusteella. Kauppiasperheen entinen kotitalo kunnostettiin perusteellisesti 1980-luvulla purku-uhan väistyttyä. Vuodesta 1987 lähtien siinä on toiminut ravintola Piparkakkutalo. Piparkakkutalon paikalla sijainneessa talossa asui lapsuudessaan, vuosina 1855–1866 taiteilija Albert Edelfelt, jonka isä toimi tuolloin Hämeen läänin lääninarkkitehtina. Rakennuksen seinässä on nykyään Edelfeltin muistolaatta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1912

Hämeenlinna. Aulangon vuorelta
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863. Puistotyöt jatkuivat eversti Standertskjöldin tultua Karlbergin ja Aulangon omistajaksi 1880-luvulla. Aulangonjärven rantapuistoon tehtiin polkuja, jotka kiersivät keskellä olevaa pientä hiekkakenttää. Polkujen välissä oli istutuksia ja nurmikenttiä ja varsinkin rannan puolella harvaa puustoa. Postikortti on kuvattu vuosisadan vaihteen tienoilla, jolloin portaita Aulangonvuorelta alas puistoon ei vielä ollut rakennettu. Näkötorni, rinteen kiviportaat ja Karhuluola valmistuivat vuonna 1907.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903

Joutsenlampi
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti Standertskjöld teettänyt omistamallansa Karlbergin tilalla kaupunkimme lähellä. Suuria aloja metsämaata on yhdistetty kartanon puistoon. Eräälle kohdalle korkealla mäellä on kaivettu pieni järwi ja siitä saatu multa lewitetty metsään, joka kuiwasta kankaasta pian on muuttuva kauniiksi puistoksi. Metsää harventamalla on kauniitä näköalojakin awattu. Ettei näitä kaunistuksia ole woitu aikaan saada ilman suuria kustannuksia on ymmärrettäwä.”
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1914

Kaksi uutta ja kaunista laulua kuuluisasta karkurista Matti Haapaojasta
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Gustafsson, G. W.

Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
2001
Tekijä:
Savolainen, Hanna

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Yleisradion Elävän arkiston dramatisoitu lyhytfilmi rautateiden alkuvaiheista Suomessa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1962
Tekijä:
YLE Elävä arkisto
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2