Selaa aineistoja (yhteensä 49)

Evo
Postikortin kuvassa on ilmeisesti Evon metsäopiston silta, joka yhdisti Evon opiston vanhan ja uuden puolen alueet toisiinsa. Kuvan ottamisaikana, 1920-luvulla, oppilaitoksen nimenä oli Evon metsäkoulu. Myös Huokausten sillaksi kutsutulla paikalla "tyttöjä tansseista saatellessa erottiin joko hymyssä suin tai kyynel silmäkulmassa".
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923-1925
Tekijä:
Kuusela, Kalle

Evo
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi edelleen metsäopiston siirryttyä Helsinkiin. Kuvassa on Evon metsäopiston päärakennus, joka oli valmistunut vuonna 1863. Alun perin yksikerroksinen rakennus on tässä jo korotettuna 1890-luvulla tehdyn korjauksen jälkeen. Vanha koulutalo paloi laskiaisena 1956, ja sen paikalla on nykyään muistokivi. Taustalla näkyy osa oppilasrakennusta, jota kutsuttiin nimellä Pitkä pytinki tai Pitkälä. Tulipalo tuhosi myös Pitkälän 4.11.1941. Evon oppilaitosalueen säilynyttä vanhaa rakennuskantaa vuodelta 1861 edustavat ruokalarakennus ja Niemelän asuinrakennus, jotka on suunniteltu intendentinkonttorissa. Entinen postitalo on vuodelta 1876 ja oppilasasuntolat Rustholli ja Saarela vuodelta 1892.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Tekijä:
Laine, H. K.

Evo - Rautjärvien välinen joki
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen Rautjärvi on näistä pinta-alaltaan suurin, noin 49 ha ja sen rantaviivan pituus on 3,8 km. Aliseen Rautjärveen laskee Ylisen Rautjärven ja Keskisen Rautjärven kautta Saukonoja koillisesta ja Luutajoki pohjoisesta. Järvien väliselle kannakselle perustettiin 1850-luvulla Evon metsäopisto, ja metsäopetuksen perinteitä jatkaa samalla paikalla edelleen Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908
Tekijä:
Rainio, Yrjö E.

IMG_0012.pdf
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hovinkartano, jugendlinna
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa. Empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla. Rakennuksessa on asuttu siitä lähtien ja sen ulkoasu sekä interiööri ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Rakennuspiirustuksen kaksikerroksinen tiilinen jugendrakennus (nykyinen Taidehovi) valmistui vuonna 1914 hopeahääpäivälahjaksi tuomari Janssonin vaimolle. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana.Taidehovi on järjestänyt näyttelyitä kartanon rakennuksissa vuodesta 1988. Vuonna 1997 Fredrikintorin apteekki Helsingistä museoitiin Hovinkartanoon ja Hovinkartanon taidekeskus avattiin 2006. Hauhon näyttämötaiteen harrastajat ry on esittänyt kartanon pihapiirissä kesäteatteria. Nykyään kartanoon järjestetään kesäisin ryhmävierailuja.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Udd, veljekset

Ihamäen talo Keikkalassa
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä pylvästä. Perustuksessa ja kellarikerroksessa on käytetty Kalvolan graniittia. Rakennuksessa oli alun perin savitiilikatto. Nykyinen peltikatto on asennettu 2000-luvulla. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. Maanviljelijä Eero Ihamäki oli mm. Kalvolan kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1952–1958.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938

IMG_0004.pdf
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta puutalosta, joka on edelleen olemassa osoitteessa Armas Launiksen katu 1. Syksyllä 1931 lastentarha sai käyttöönsä uudet ja ajanmukaisiksi kunnostetut tilat entisestä Hämeenlinnan rouvasseuran talosta Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmasta. Talo oli samana vuonna siirtynyt kaupungin omistukseen, ja kunnostuksen jälkeen sinne sijoittui lastentarhan lisäksi myös kaupungin lastenkoti. Johtajana uudessa Kaivokadun lastentarhassa toimi Taimi Aronen ja toisena opettajana Hildi Nystöm. Kuvan lapset leikkivät sisätiloissa olevalla hiekkalaatikolla tuolloin vielä Kaurialan puolella sijainneessa lastentarhassa. Kolmas oikealta on Margit Eskman, josta tuli Kansansaeläkelaitoksen johtaja ja sosiaalihallituksen pääjohtaja. Eskmanin vasemmalla…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930–1931

IMG_0002.pdf
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy kuvassa oikealla. Taloa laajennettiin vuonna 1895 Birger Jaarlin kadun suuntaisella lisäosalla. Samassa yhteydessä vanhaan osaan liitettiin kuvassa näkyvä pitkä avokuisti ja pesutupahuone. Hämeenlinnan kaupungin omistukseen entinen rouvasseuran rakennus tuli vuonna 1931, jolloin siihen sijoittuivat lastentarha ja lastenkoti. Vuonna 1948 lastenkoti oli jo muuttanut pois Kaivokadulta ja koko rakennus oli päivähoidon käytössä. Pitkää kuistia käytettiin pienimpien seimiläisten nukkumapaikkana. Vuosikymmenen lopulla Hämeenlinnan kaupungilla oli kaksi lastentarhaa. Kaivokadun tarhan lisäksi kaupunki oli ottanut vuonna 1946 hoitoonsa Vapaan huollon keskuksen ylläpitämän lastentarhan Myllymäessä Torikadulla. Tarha toimi Hämeenlinnan sisälähetyksen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

IMG_0001.pdf
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa hiihtokilpailuissa menestyneet pääsivät 1950-luvulla mukaan Varuskunnan päiväkodin järjestämiin yhteisiin kilpailuihin. Tuolloin Hämeenlinnan kaupungilla oli Kaivokadun ja Varuskunnan tarhojen lisäksi Sairion lastentarha sekä Leikkipirtti Myllymäessä. Yhteiset hiihtokisat pidettiin Varuskunnan päiväkodin edustalla, nykyisen moottoritien ja kauppakeskuksen kohdalla. Lasten isät ja varusmiehet olivat auttamassa järjestelyissä ja ottamassa aikoja kilpailijoille. Mitalit jaettiin juhlallisesti Varuskunnan päiväkodin salissa fanfaarin säestyksellä, ja tulokset julkaistiin myös paikallislehdissä. Lastentarhalaisten yhteiset hiihtokilpailut loppuivat moottoritien rakentamiseen 1960-luvun alkupuolella.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

IMG_0014.pdf
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvun loppupuolella. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat Karhuluolalta ylös Aulangonvuorelle johtavat kiviset portaat ja vuoren päällä sijaitseva näkötorni.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2