Selaa aineistoja (yhteensä 47)

Hämeenlinnan kirkko ennen vuosien 1891-92 muutostöitä
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän valitsi oman hoviarkkitehtinsa Jean Louis Desprez’n suunnittelemaan antiikin ihanteiden mukaisen kirkon. Hämeenlinnan kirkosta tulikin yksi maan tärkeimmistä kustavilaisen klassismin muistomerkeistä. Kirkko koostui runkohuoneesta, jonka yläpuolella kaartui kuparipäällysteinen kupolikatto. Sisäänkäyntiä kehystivät doorilaiset pylväät ja päätykolmio. Alttari sijaitsi kirkon keskellä ja penkit kaaririveissä sen ympärillä kahdeksassa lohkossa. Lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti amfiteatterimaiseen tapaan. Saarnatuoli oli seinustalla pääovea vastapäätä, sakaristoon johtavan oven ulkopuolella. Hämeenlinnan kirkon juhlallisen vihkimisen suoritti Hämeenlinnan seurakunnan kirkkoherra Zach. Cygnaeus ensimmäisenä adventtina, 2. joulukuuta 1798.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Torikauppaa kauppatorilla 1910-luvulla
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset tulivat torille hevosineen ja rattaineen, ja myynti tapahtui suoraan rattailta. Myytävänä heillä oli lihaa, kalaa ja maataloustuotteita. Torilla myytiin myös vaatetavaraa ja kaikenlaista pientä rihkamaa. Rantatorilla oli lisäksi kaupan halkoja ja heiniä. Torikaupan siirtämistä kokonaan Rantatorille pohdittiin Hämeenlinnassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta valtuusto päätti kuitenkin säilyttää torikaupan Isolla torilla, jonne maalaiset olivat tottuneet ajamaan kuormineen ja joka soveltui maaperänsä puolesta paremmin elintarvikkeiden kauppapaikaksi. Toripuiston rakentamisen ja torin kiveämisen ajan 1910-luvun alussa torikauppaa käytiin kuitenkin Rantatorilla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1913–1918
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Kansanjuhlan yleisöä Parkissa 1890-luvulla
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi rakennuttaa alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Työvoimana rakennustöissä käytettiin Hämeen linnan vankeja. Kaupunginpuistosta eli Parkista tulikin hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja siellä järjestettiin myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Puisto oli kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä asemaan katsomatta. Vuonna 1905 sinne rakennettiin myös kansankeittiö, jonka suunnitteli puistovaliokunnan jäsen H. R. Helin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Saxelin, C. O.

Lepaan puisto
Tyrvännössä sijaitseva Lepaan kartano on Hämeen vanhimpia kartanoita. Se on ollut olemassa jo keskiajalla, mahdollisesti jo 1200-luvulla. Lepaan omistajasukuja ovat olleet mm. Tavastit, Beurraeukset, Boijet, Stierncrantzit ja Heimbürgerit. Kuvassa näkyy kartanon päärakennus, jonka vanhin osa on peräisin 1600–1700-lukujen vaihteesta. Päärakennusta uudistettiin empiretyylin mukaisesti 1800-luvun alkupuolella, ja lasiveranta rakennettiin saman vuosisadan puolivälin paikkeilla. Lepaan kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli Karl Fredrik Packalen, joka testamenttasi tilan valtiolle sillä ehdolla, että Lepaalle perustettaisiin maanviljelys- tai puutarhakoulu. Tila siirtyi valtion omistukseen vuonna 1902, ja Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa Lepaan puutarhaopistossa vuonna 1912.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1907
Tekijä:
Schulz, Fritz

Raatihuone
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite asiasta tehtiin vuonna 1882, peruskivi muurattiin keväällä 1886, ja ensimmäinen istunto uudessa raatihuoneessa pidettiin keväällä 1888. Raatihuoneen vieressä olevan puutalon omisti kauppias A. Bogdanoff, joka toimi myös Hämeenlinnan kansallisosakepankin johtajana. Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori oli perustettu vuonna 1891, ja se sijaitsi johtajansa omistamassa talossa, Raatihuoneen vieressä. Valokuvan ottaja Evelina Stier perusti valokuvaamon Hämeenlinnaan vuonna 1892.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1892–1907
Tekijä:
Stier, Evelina

Kirjaston lainaustiskillä vuonna 1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston luettelosta ja pyydettiin sitten virkailijalta. Vaikka "aakkosellinen järjestys" helposti sekaantuikin avohyllyissä ja joitakin varkauksiakin sattui, järjestelmän etuja pidettiin kuitenkin suurempina kuin sen haittoja. Samassa muutoksessa myös vanhanaikainen kirjaluettelo korvattiin kortistolla. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ylimääräinen apulainen Soini Mujo työskentelee kirjaston lainaustiskillä. Lainauksessa oli tuolloin käytössä ns. yksikorttijärjestelmä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Käsikirjaston lukusali vuonna 1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja ei sieltä annettu. Vuonna 1934 käsikirjastossa oli 2663 nidettä. Vuonna 1924 kaupunginkirjaston kokoelmissa oli ollut kaikkiaan vain 7178 nidettä. Kymmenen vuotta myöhemmin niteiden kokonaislukumäärä oli jo 18412. Jokaista kaupunkilaista kohti oli silloin kaksi ja puoli teosta, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli ollut yksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjastotyötä vuonna 1934
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931 lähtien kolme: nuorempi, vanhempi ja ylimääräinen apulainen. Lisäksi kirjaston henkilökuntaan kuului vahtimestari Oskari Toivonen, jonka seuraajaksi vuoden 1935 alusta lähtien tuli Lauri Henriksson (myöhemmin Karo). Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ovat kirjastotyössä lainauspöydän takana vasemmalta lukien kirjastoapulaiset Anni Saarto ja Soini Mujo. Sivupöydän ääressä kirjoittaa Sofia Purhonen. Anni Saarto työskenteli uudessa kirjastotalossa sen avaamisesta lähtien vuoteen 1939 asti. Sofia Purhonen oli kirjaston palveluksessa vuosina 1928–1953. Soini Mujo tuli ylimääräiseksi apulaiseksi kirjastoon vuonna 1931 ja työskenteli siellä vuoteen 1945 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjastolainausta vuonna 1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut olivat jo koko maan parhaat; jokaista asukasta kohti oli kirjastosta lainattu 6,1 kirjaa. Vaikean työttömyyden aikana 1930-luvun alussa kirjaston lainausluvut nousivat edelleen, ja Hämeenlinna olikin lainausluvuissa kolmen parhaan kaupungin joukossa lähes koko 1930-luvun ajan. Vasta sota-aika käänsi lainausluvut laskuun. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa lainaustiskin ääressä työskentelee nuorempi apulainen Anni Saarto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainauskerros vuonna 1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla oli käsikirjasto ja suoraan edessä lainaussali, jonka etuosassa sijaitsi lainauspöytä eli "tiski". Hyllyt oli sijoiteltu säteittäisesti salin puolipyöreään takaosaan. Lainaussalin oikealla puolella oli lukusali ja sen takana vielä erillinen huone tutkijoita varten. Lasten lukusali oli rakennusvaiheessa jäänyt kirjastosta puuttumaan, eikä sitä ollut vielä vuoteen 1934 mennessäkään saatu aikaan, vaikka vapaata tilaakin olisi rakennuksesta löytynyt. Kuvassa lainaustiskin takana erottuvat hämärästi kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti sekä kirjastoapulainen Soini Mujo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2