lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 8)

Kertomus Aulangon ritarista julkaistiin jatkokertomuksena Hämäläinen-sanomalehdessä vuonna 1863. Kertomus perustuu ilmeisesti paikkakunnalla tunnettuun kansantarinaan. Tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopulle, jolloin venäläiset ryöstivät Hämettä. Ritari Iivari Klaunpoika ja Maunu Kalpanen ovat rakastuneet samaan Elina-neitoon Katumaanjärven rannalta. Ritari yrittää petoksella päästä eroon kilpakosijastaan, mutta joutuu yhdessä Elinan kanssa venääläisten vangiksi. Mäskälän Matin avulla Maunu pelastaa Elinan vankeudesta ja petollinen ritari syöstään Aulanginvuorelta alas. Kertomus on digitoituna Wikiaineistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1863

Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Birger Jarlin linna
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy kesäyössä runoilijalle aluksi uhkaavana Hämeen valloituksen muistomerkkinä, mutta aamunkoitteessa hän muistaa sen myötä levinneen uuden uskon tuoneen hämäläisille vapauden ja rauhan.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Tawastehus slott : en romans från Birger Jarls af Bjelbo tidehwarf
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota myytiin Hämeenlinnan suuressa tulipalossa samana vuonna kodittomaksi jääneiden hyväksi. Kansantarinaan pohjautuva runo sijoittuu Birger-jaarlin aikaan ja kertoo jaarlin kauniista sisaresta Hildegardista, joka rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön Ruhoon. Rangaistukseksi Hildegard teljetään linnan vankikomeroon, jonne hän menehtyy. Hildegardia pelastamaan rientänyt Ruho haavoittuu taistelussa ja kuolee rakastettunsa vierelle.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Hjärne, Gustafva Sofia

Vanajanlinnan neito
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle. Birger-jaarlin nuorin poika rakastuu hämäläisneitoon, Vanan-impeen, vastoin isänsä ja sukunsa tahtoa. Nuorten rakastavaisten kohtalo on onneton, niin kuin vanhoissa tarinoissa yleensä. Tämän runon ei kuitenkaan tiedetä pohjautuvan hämäläisiin kansantarinoihin.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Tarvas, Armas Toivo

Vänrikin markkinamuisto
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia Hämeenlinnassa. Paavo Cajanderin suomeksi kääntämät säkeet Hattelmalan harjanteesta ovat painuneet monen hämeenlinnalaisen mieleen pysyvästi:
"Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt."
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1904
Tekijä:
Runeberg, Johan Ludvig

Vänrikin markkinamuisto
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen kuvataitelilija August Malmström (1829–1901). Hattelmalanharju on tuskin ollut tuttu paikka tämän version kääntäjälle:
"Hämeenlinna! kuutamolla kuinka ensikerran näin
Hatalmaan sun harjanteelta, ei voi mennä mielestäin.
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mutta lepoa tai suojaa min' en muistanutkaan nyt."
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Runeberg, Johan Ludvig

Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1848
Tekijä:
Runeberg, Johan Ludvig
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2