Selaa aineistoja (yhteensä 5)

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo sisältää myös katuosoitteet. Myös maaseutukeskusasemiin liitetyt numerot ovat mukana luettelossa ja ilmoitussivujen määrä on entisestään lisääntynyt.

Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon ilmestyessä. Yhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Aakkoselliseen luetteloon on nyt lisätty myös tilaajien katuosoitteet, joita vuoden 1916 puhelinluettelossa ei vielä ollut. Hämeenlinnan keskusasemaan liittyviä maaseutukeskusasemia on yli neljäkymmentä, ja puhelimien määrä maaseudulla on lisääntynyt merkittävästi. Puhelimen käyttöön annetaan luettelossa varsin perusteellinen opastus, ja myös puhelutaksat ovat selkeästi esillä. Syyne Kiviluodon kangaskauppa, I. Serginin parturiliike ja monet muut paikalliset liikkeet ja yritykset ovat lisäksi saaneet ilmoitustilaa puhelinluettelon sivuilta.

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle seuraavalle tilaajalle. Numeron yksi omistaja oli Suomen yhdyspankki. Numero kaksi kuului kauppias ja pankinjohtaja A. Bogdanoffille, yhdelle puhelinyhdistyksen perustajajäsenistä. Numerolla kolme taas saattoi soittaa rautatieasemalle. Luetteloon on tehty käsinkirjoitettuja korjauksia ja lisäyksiä ilmeisesti telefoniyhdistyksen muuttuessa telefooniosakeyhtiöksi, sillä korjattu luettelo on päivätty vuodelle 1893. Alkuperäinen luettelo on Hämeenlinnan kaupunginarkiston kokoelmissa.

Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa. Hämeenlinnan telefooni-keskusasemaan liittyivät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Kalvolan, Janakkalan, Lammin, Lopen, Maatialan, Rengon, Toijalan, Tuuloksen, Turengin, Tyrvännön, Urjalan ja Vanajan maaseutukeskusasemat, joiden puhelinnumerot myös ovat luettelossa. Puhelu kaupungista maaseudulle maksoi 5 penniä. Kaupunkien väliset puhelut yhdistettiin "erityisestä interurbana osastosta". Luettelo sisältää myös tiedot näiden interurbana-puheluiden hinnoista sekä runsaasti ohjeita ja sääntöjä puhelimen käytöstä. Puhelimen käyttäjää neuvotaan mm. tulemaan puhelimeen heti soiton kuultuaan ja sovittamaan äänensä vahvuuden linjan pituuden mukaan.

Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.