Selaa aineistoja (yhteensä 3)

Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö. Kasarmit rakennettiin 1880-luvulla, ja ne olivat sotilaskäytössä vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin tarkka-ampujapataljoonat ja reservikomppaniat lakkautettiin. Kasarmien ajan rakennuksia ovat alipäällystön asuinrakennus, ns. vääpelin talo ja komppanian päällikön asuin- ja toimistorakennus, molemmat täysin muutettuja, sekä kolme ruutikellaria.
Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmilla toimi ensin vankisiirtola ja vuosina 1919–1923 varavankila. Lammin työlaitos aloitti toimintansa vuonna 1924. Alueen keskellä kohoava kivinen klassistinen asuntolarakennus on arkkitehti Matti Paalasen suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1927. Työlaitokseen voitiin määrätä ojennettavaksi mm. kunnalliskotien niskuroivia hoidokkeja, irtolaisia ja päihdyttävien…

Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto, piirroksen "houruosasto" rakennettiin vuonna 1888. Osastolla hoidettiin myös naapurikuntien mielisairaita, jos tilaa oli. Kunnalliskoti valmistui vuonna 1890. Rakennukset sijaitsivat noin kilometrin kirkonkylän keskustasta Evolle päin alueella, jossa on nykyäänkin vanhainkoti ja Lammin terveysasema. Vaivaistalon mielisairasosasto paloi vuonna 1892. Hämeen Sanomat kertoi, että yhdeksästä "siellä säilytetystä heikkomielisestä" seitsemän jäi liekkeihin. Kun kirkonkylästä ehti paikalle ihmisiä, oli talo jo tulen vallassa. Uusi mielisairasosasto rakennettiin 1893. Hoidokkien oloista tehtiin paljon valituksia. Vuonna 1905 talon ympärille päätettiin rakentaa aita, mutta suunnitellusta saunaremontista luovuttiin. Kunnassa sattuneiden murhapolttojen…

Lammin ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut hirsinen suojeluskuntatalo paloi 1934. Seuraavan vuoden alussa hyväksyttiin rakennusmestari Väinö Louhion tekemät uuden tiilisen talon piirustukset, ja suojeluskunta sai uuden talon käyttöönsä jo syyskuussa 1935. Talon pihalla oli myös saunarakennus ja varasto. Uudesta talosta tehtiin osakeyhtiö: Lammin suojeluskuntatalo osakeyhtiö Turva. Yhtiön tarkoituksena oli rakentaa ja ylläpitää Lammin suojeluskunnan tarvitsemia huoneistoja sekä rakentaa ja vuokrata ravintolaa ja juhlahuoneistoja. Suurimmat omistajat olivat Lammin osuuskauppa, Lammin osuusmeijeri, Palosten saha ja Lammin suojeluskunta sekä Lotta Svärd -paikallisosasto. Taloa varten ostettiin vuonna 1934 myös palstat Turvala I ja Turvala II, johon tuli mm. urheilukenttä. Vuonna 1938 yhtiö vuokrasi talon suojeluskunnalle 50 vuodeksi. Sodan jälkeen talo oli vuokrattuna Lammin kunnalle, joka käytti Turvan taloa kunnantalona. Talo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1978 ja kuntaliitoksen myötä…