lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 13)

B. A. Nybergs från hemet erhållna penningar under sin gymnasietid mellan åren 1858–59–60–61
Vuonna 1857 Hämeenlinnassa aloitti toimintansa uusi koulu, Hämeenlinnan siviililukio eli kymnaasi, rehtorinaan tunnettu suomalaisuusmies Gustaf Erik Eurén. Hämeenlinnan kaupunginarkistossa on säilynyt koulun oppilaan Berndt Axel Nybergin (s. 1840) lukioaikainen kirjanpito. Nyberg on merkinnyt kotoaan saamansa rahasummat taulukkoon lukukausittain. Aina kotoa saadut rahat eivät ilmeisesti ole riittäneet, sillä kouluaikansa lopulla Nyberg on kirjannut ylös myös itse rehtori Eurénilta saadun lyhytaikaisen lainan. B. A. Nyberg oli Hämeenlinnan siviililukion oppilaana vuosina 1858–1861. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1864 ja toimi matematiikan opettajana Helsingissä, Tammisaaressa ja Porvoossa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1858
Tekijä:
Nyberg, B. A.

Hämeenlinnan kiertokouluopettajaseminaarin albumi
Hämeenlinnan kaupunkiin aiotun pikku- eli kiertokouluseminaarin perustava kokous pidettiin 30. marraskuuta vuonna 1889. Perustettavan oppilaitoksen johtokunta valitsi yksimielisesti laitoksen johtajaksi kansakoulunopettaja J. H. Tuhkasen, jonka aloitteesta hanke oli alun perin lähtenyt liikkeelle. Tämä albumi kattaa seminaarin viisitoista ensimmäistä toimintavuotta ja sisältää mm. oppilasluettelot ja ryhmäkuvat tuona aikana seminaarista valmistuneista. Tuhkasen seminaari toimi Hämeenlinnassa vuoteen 1919, jolloin kaupunkiin perustettiin kaksivuotinen valtion ylläpitämä alkukouluopettajaseminaari.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Tuhkanen, Johan Henrik

Hämeenlinnan lyseen toverikunnan huvit
Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Hämeenlinnan lyseen toverikunta

Hämeenlinnan lyseen uudesta koulurakennuksesta
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli huomattava parannus kouluoloihin ja myös merkittävä tapaus Hämeenlinnassa. Tässä kertomuksessa Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt (1839–1888), joka oli lyseon rehtorina uuden koulurakennuksen valmistuessa, selvittää tarkasti uuden koulun suunnitteluvaiheet sekä myös rakennustöiden kulun ja kustannukset. Juhlarunon koulun vihkiäisiin kirjoitti kaupungin oma kasvatti, runoilija Paavo Cajander.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Blomstedt, Kaarlo

Hämeenlinnan normaalilyseon synty ja varhaisvaiheet
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Hämeenlinnan vanhemmista kouluista
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hämeenlinnan vanhemmista kouluista ilmestyi normaalilyseon lukuvuoden 1878–1879 vuosikertomuksen liitteenä. Teoksessa Favén kertoo Hämeenlinnan kahden vanhimman koulun toiminnasta, koulurakennuksista sekä opettajista ja oppilaista. Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe vuonna 1639, ja se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi. Favén selvittelee triviaalikoulun vaiheita vuoteen 1842, jolloin koulu muutettiin yläalkeiskouluksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Favén, A. E.

Kansanopetuksen vaiheista Janakkalassa ennen kunnallis-elämän alkamista
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja janakkalalaisten oppimisen tasosta ja erilaisista pahennusta herättäneistä tapahtumista. Juoppous ja epäsiveellisyys mainittiin yleisimpinä ongelmina. Oppimisen laiminlyönnistä saatettiin rangaista sakoilla ja häpeä- tai ruumiillisilla rangaistuksilla. Yleinen rippikouluopetus alkoi Janakkalassa 1730-luvulla. Opetuksesta huolehtivat vanhemmat, lukkari tai kiertävät opettajat, joiden toimintaa rahoitettiin lahjoitusvaroin. Vuonna 1861 pitäjälle valmistui koulutalo, ja pitäjän- eli kansakoulun toiminta voitiin näin aloittaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Koululaiselämää Hämeenlinnassa 1880-luvulla
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Om skolväsendets utveckling i Tavastehus
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Idestam, Leonard
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2