Selaa aineistoja (yhteensä 32)

Lindin värjäämö
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö. Lindin värjäämö oli "jonkin verran etelämpänä, tontin 62 ja Lönnholzin panimon välissä aivan rannassa". Puisessa värjäämörakennuksessa oli kolme huonetta: kuivaushuone, värihuone, josta oli lankkuseinällä erotettu "plooveri" sinivärjäystä varten sekä oppipoikien asuinhuone, johon oli erillinen sisäänkäynti. Välikatto oli lautaa ja kuivaushuoneen lattia lankkua. Nelikulmaiset ikkunat suljettiin yöksi luukuilla. Värihuoneessa oli maalattia ja uuni, jonka ympärille oli kaksi muurattua allasta ja neljä suurta kuparikattilaa. Lindillä oli myös verkaprässi ja raami, johon verka pingotettiin kuivumaan. Katosta roikkui vartaita värjättyjen lankojen kuivaamiseen. Myös kuivaushuoneessa oli uuni, jolla voi paistaa leipääkin.
Värjärien ja karvarien,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1852

Lindbergin talo (Lukiokatu 13)
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa. Pienemmässä asunnossa oli sali, herrainhuone, makuuhuone ja keittiö. Kulma-asunnossa oli sali, herrainhuone, ruokasali, kaksi eteistä, makuuhuone ja keittiö. Piirustuksessa fasadi on Läntiselle Linnankadulle päin. Lindbergin taloksi rakennusta on kutsuttu omistajansa Henrik Lindbergin eli "Posti-Limperin" mukaan. Lindberg osti talon ja tontin postiljooni Elias Lönnin perillisiltä vuonna 1905.
Hirsirakennus kuuluu ns. Koilliskulman kortteleihin lähellä Sibeliuksenpuistoa. Nämä Koilliskulman uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta. 1800-luvun lopulla useat alueen puurakennukset vuorattiin koristeellisesti. Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Caween, Alfred

Kylpylaitos
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta ilmoitettiin Hämäläinen-lehdessä 9.5.1878 näin: "Hämeensaaren uusi kylpylaitos Hämeenlinnassa avataan kesäkuun 11. p. kylpyvieraille. Laitoksessa on joka päivä tarjonna kaikenlaisia kylpyjä, joita vesiparannuslaitoksessa käytetään, kuin myös kylpyjä lääkkeitten kanssa. Sähkövoimaa käytetään tarpeellisissa tapauksissa, ja keuhkotautisille pidetään tarjonna taajennettua ilmaa. Erilaisia mineralivesiä on myöskin saatavilla. Lääkärihoitoa toimittaa tohtori Carl Bartram. Kylpyhinnat kohtuulliset." Myöhemmissä ilmoituksissa suositeltiin mm. mutakylpyjä, sähköhoitoa ja hierontaa. Kylpylaitoksen johtajana toimi kaupunginlääkäri Carl Bartram. Polttimomestari Adolf Kiuttu osti Hämeensaaren kylpylaitoksen sen perustajayhtiöltä vuonna 1891. Kesäkuussa 1899…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Caween, Alfred

Kuumelasaretti (Koulukatu 25)
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa voimakkaasti. Myös Keinusaaren aluetta nykyisen Taidemuseon takana mietittiin, mutta vastustajien mielestä kaupungin kauneinta paikkaa ei tulisi antaa sairaalalle, jossa suuri osa potilaista sairasti veneerisiä tauteja. Lasarettirakennuksen suunnitteli ruotsalaissyntyinen arkkitehti P. E. S. Degenaer. Kauniin puurakennuksen julkisivun erilaiset laudoitusvyöhykkeet oli eroteltu puisin listoin. Julkisivun keskirisaliittiin liittyi päätykolmio räystäskukkasineen. Rakennukseen tuli viisi potilashuonetta kahden puolen käytävää, lääkärin vastaanottohuone, leikkaushuone, hoitajattaren huone, kylpyhuone, kaksi sisäkäymälää ja keittiö. Avarassa keittiössä oli leivinuuni ja ovi pihalle. Potilaspaikkoja oli aluksi 17 aikuiselle ja kahdelle lapselle. Huoneissa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Hämeenlinnan kauppahalli
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin yläkerrassa osa kojuista.…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Lindgren, Armas

Kämärin talo (Raatihuoneenkatu 13)
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa englantilaiseen, skotlantilaiseen, belgialaiseen, hollantilaiseen ja ranskalaiseen jugendiin. Kämärin talossa jugend oli nyt ensi kertaa Hämeenlinnassa muutakin kuin pintaornamentiikkaa. Rakennuksen fasadi oli täysin uudenlainen: se koostui neljästä erikorkuisesta ja erityyppisestä jaksosta. Koristeina oli mm. vähemmän jugendtyyppisiä ikkunoiden tiilikehyksiä ja kolmen ikkunan ryhmiä. Selvää jugendia olivat kierteiset puolipylväät, koristeelliset rännit, kierukat ja hevosenkenkäikkunat. Pääoven kivipilareihin suunniteltuja vesilintuaiheita ei valmiissa talossa ollut. Uutta Helinillä olivat mm. toisen kerroksen uloke kivipäätyineen ja rautakalterit alakerrassa. Sisätilat olivat vielä melko tavanomaisia, paitsi että toisesta kerroksesta kolmanteen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Hämeenlinnan rouvasseuran talo (Kaivokadun päiväkoti)
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadun puolella ja julkisivu Kaivokadulle päin. Rouvasseuran taloa laajennettiin vuonna 1895 oheisen piirustuksen mukaisesti liittämällä siihen Birger Jaarlin kadun suuntainen lisäosa. Lisäksi vanhaa osaa levennettiin lännen puolelta avokuistilla ja pesutupahuoneella. Hirsirunkoisesta talosta tuli näin L:n muotoinen, pitkä ja matala, mittasuhteiltaan empiretyylinen, mutta myös nikkarityylistä vaikutteita saanut rakennus. Empireä edustavat mm. ikkunatyyppi ja rakennuksen pilasterijärjestelmä. Räystään aluskonsolit taas ovat nikkarityyliset. Laajennetun rakennuksen pinta-ala on 430 neliömetriä. Myös ullakkokerroksessa on huoneita, joita käytettiin asuntopulan aikana lastentarhan henkilökunnan asuntoina. Pihassa oli myös…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1895

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

Asuinrakennus Lukiokadun ja Rantakadun kulmassa, kuva 1
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen tontti siirtyi kapteeni A. Bollfrasin omistukseen. Helsinkiläinen arkkitehti Helge Rancken (1857-1912) piirsi tontille nikkarityylisen puurakennuksen vuonna 1890, jolloin tontin uudeksi omistajaksi oli juuri tullut eversti Hugo Standertskjöld.
Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1880
Tekijä:
Rancken, Helge

Asuinrakennus Lukiokadun ja Itäisen Linnankadun kulmassa
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2