Selaa aineistoja (yhteensä 32)

Sibeliuksen kouluvuosien kotitalo (Sibeliuksenkatu 15)
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk. Sibeliuksenkadulle). Muutospiirustuksessa taloon on tehty mm. renessanssityylisiä julkisivumuutoksia: kadun puolelle avattiin kaksi ovea. Tontin keskelle on piirretty pitkä puurakennus, jonka pääty ja koristeellinen portti ovat Birger Jaarlin kadulle. Ulkohuonerakennukseen on piirretty paperivarasto, leivintupa ja talonmiehen huone. Piirroksessa uuden talon päätyyn on jo kirjoitettu teksti: Hämeen Sanomien kirjapaino. Kirjapaino muutti taloon kesäkuussa 1898. Vuoden 1892 kaupunkikartassa uudisrakennus näkyy toteutettuna.
Vuoden 1964 rakennuskartoituksessa rungon sanottiin olevan verrattain hyvässä kunnossa. 1980-luvulla Matti Elomaan perikunta tarjosi taloa ja tonttia kaupungille. Myyntitarjous hylättiin ja kiinteistön osti rakennusliike, joka…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Schmausserin huvila
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin suunnitteli yhdessä arkkitehti Alfred Caweenin kanssa. Huvilarakennus Vanajaveden rannassa edustaa tyylillisesti kansainvälistä jugendia ja onkin ainoa tyylipuhdas jugendrakennus Hämeenlinnassa. Huvilaa pidetään kokonaistaideteoksena. Rakennuksen lounaisnurkassa on kupolipäinen torni, jonka alla olevan erkkerin ikkunoista saattoi ihailla järvimaisemaa. Luoteisnurkassa on kulmaparveke. Rakennuksessa oli alun perin paljon ulokkeita. Sisäovien yläpeileissä on lehtikuvioita ja perhosensiipikuvio. Huoneita erottavat toisistaan erimuotoiset kaaret ja ovienkin suuaukot ovat paraabelin muotoiset. Talo on ollut sekä asuntona että teollisuuslaitosten aputilana. Ulokkeita on poistettu ja ikkunoita suurennettu. Vuonna 1977 kaupunki osti huvilan ja…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Satamakonttori laivarannassa
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut, joista toinen oli varsinainen konttori, toinen virvokekioski eli vesimyymälä. Kojujen katoilla oli koristeina pienet tornit. Ovet olivat rakennuksen päädyissä, ja kojujen sivuseinissä oli soikeat ikkunat. Kojuja yhdisti avoin, katettu tavarasuoja. Suojan molemmilla sivuilla oli kuusi pylvästä, joiden väliin muodostui kaariaukkoja.
Satamakonttorin rakentaminen 1910-luvulla liittyy vaiheeseen, jolloin laivaliikenne oli uudelleen joksikin aikaa vilkastunut Hämeenlinnan satamassa. Höyrylaivaliikenne oli alkanut Vanajavedellä jo 1800-luvun puolivälissä. Kun rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862, myös laivaliikenne vilkastui joksikin aikaa, koska jatkoyhteydet hoidettiin vesiteitse. Vanajaveden höyrylaivayhtiön laivat olivat…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Rankka, Armas

Sargrenin talo
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan "vanhahtava"; se edusti 1800-luvun lopun klassismia. Voimakkaasti ulospäin työntyvä keskiuloke jakoi julkisivun kahteen osaan. Kummallakin sivulla oli kolme symmetrisesti sijoitettua ikkunaa. Vesilistan yläpuolella kiersi rapattujen kasettien nauha. Rungon vasemmalla sivulla oli pieni siipi sisäänkäynteineen. Oikealle puolelle oli piirretty koristeellinen portti. Sargrenit muuttivat pois Hämeenlinnasta vuonna 1905, ja rakennus siirtyi tämän jälkeen pääasiassa liike-elämän käyttöön. Kauppias Karl Nieminen piti siinä vaatetusliikettä vuoteen 1918 asti. Hänen aikanaan itäpäätyyn lisättiin kellarihuoneisto. Niemisen jälkeen talon omisti kauppias Johan Helenius. Vuonna 1925 rakennusta jatkettiin elokuvateatterisiivellä G. W. Nybergin piirustusten…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helenius, August

Sähkökeskusasema
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki Tampereella sähköisiä katuvaloja oli saatu ihailla jo vuodesta 1889.) Toukokuussa 1899 "sähköhuonetta" alettiin lopulta rakentaa raatihuoneen tontille ja saman vuoden lokakuussa ensimmäiset sähkövalot jo syttyivät kaupungissa. Sähködynamo sai käyttövoimansa höyryturbiinista, joka oli tuotu Ruotsista. Höyrypannu oli tilattu Englannista. Laitos kehitti aluksi virtaa vain katuvalaistukseen.
Kun kaupunkilaiset vaativat sähköä myös sisävalaistukseen, vanha sähkölaitos vuokrattiin 1908 Sähkö-Osakeyhtiö AEG:lle ja laitokseen hankittiin uudet tehokkaammat laitteet. Laitos lunastettiin kuitenkin kaupungille takaisin 1918, kun sähköntuotossa oli edelleen ongelmia. Kun teollisuus alkoi sähköistyä, Hämeenlinna liittyi 1921 Hämeen Sähkö-Osakeyhtiöön.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Saaristen koulu
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten varattiin tontti n:o 122 Saaristenkadun varrelta ja samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti nro 123. Tontin ja rakentamisen rahoittajana oli osaksi Anniskeluosakeyhtiö. Koulujen rakentamisesta oli säädetty vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Kaikki 1880-luvulla syntyneet kansakoulutalot olivatkin sitten suuria puurakennuksia, joiden pohjakaava perustui sivukäytäväjärjestelmään ja julkisivut olivat nikkarityylisiä. Hämeenlinnan kansakoulutalo, yksikerroksinen puutalo, jossa oli 9 luokkahuonetta valmistui 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. "Uljaimpia rakennuksia koko kaupungissa" hehkutti Hämäläinen-lehti. Vuonna 1882 koulun tontille valmistui myös tiilinen ulkohuonerakennus, jossa olivat halkovaja ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Caween, Alfred

Rytkosen_kirjakauppa.pdf
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka suunnitteli myös viereisen Toripuiston paviljonkirakennukset. Rytkösen kirjakauppa oli uuden talon katutasossa, ja kahdessa ylemmässä kerroksessa oli Kaupunginhotellin huoneita. Kaupunginhotellin käytössä oli myös viereinen, vuonna 1832 rakennettu empirerakennus, josta osa oli purettu kirjakaupan tieltä. Lindgrenin piirustus sisältää myös julkisivumuutoksia tähän empiretaloon. Tontin rakennukset purettiin 1960-luvun alussa, ja paikalle rakennettiin vakuutusyhtiö Pohjolan moderni liiketalo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Lindgren, Armas

Raatihuone, julkisivu
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus, jonka alimman kerroksen julkisivu vuorattiin rustikaharkotuksella. Yläkerros rapattiin sileäksi. Julkisivun jakaa vaakatasossa kahteen osaan kerrosnauha ja takorautainen parveke. Sisätiloissa juhlasalin sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja muu koristelu on rikasta ja värikästä. Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet sekä poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasalista tuli kaupungin kulttuurielämän keskipiste. Kun kirkon korjaustyöt vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin myyjäisiä, arpajaisia ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Caween, Alfred

Palokunnantalo, julkisivu
Hämeenlinnan vapaapalokunta perustettiin vuonna 1873. Tuolloin neljäkymmentä kaupunkilaista halusi perustaa vapaaehtoisen "palosammutus- ja korjausjoukkion" avuksi yleiselle palokunnalle. Palokaluston hankkimiseksi kerättiin rahaa mm. järjestämällä iltahuveja, arpajaisia ja keräyksiä. Uuden palokunnan ensimmäinen sammutuskohde oli syyskuussa 1873 Hämeensaaressa. Palokunnantalon rakennusrahastoon oli vuonna 1892 saatu kerättyä huveilla ja lahjoituksilla 8360 markkaa. Rakennuspaikaksi saatiin kaupungin omistaman Raatihuoneen tontin rannanpuoleinen osa. Paikkaa ei pidetty hyvänä, koska rinne oli jyrkkä; rakentaminen tulisi kalliiksi. Talo rakennettiin kuitenkin tälle paikalle vuosina 1892–1893. Rikkaasti jäsennellyn talon ensimmäinen kerros on tiilinen. Alakerrassa sijaitsivat ajoneuvo- ja kalustovajat sekä miehistön oleskelutilat. Hirrestä rakennettuun yläkertaan tulivat juhlasali ja muut vastaavat tilat. Keskellä sijaitseva juhlasaliosa on sivuja korkeampi. Sisäpihan puolella on…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1892
Tekijä:
Caween, Alfred

Palanderin talo (Lukiokatu 4)
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana rakennuksen julkisivut vuorattiin uusrenessanssityyliin ja maalattiin öljymaalilla. Myös pärekatto korvattiin asfalttihuovalla. Rakennuspiirustukset vuodelta 1875 liittyvät juuri tähän muutostyöhön. Lehtori Gadd rakennutti myös koristeellisen portin ja uuden aidan tontin ympärille. Lehtori E. W. Palanderin aikana talossa toimi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori vuosina 1884–1890. Palanderit muuttivat Helsinkiin vuonna 1904, ja talon seuraava omistaja oli piirilääkäri Karl Johan von Fieandt, jonka perhettä asui talossa aina vuoteen 1968 asti. Osa talosta oli 1920-luvulta lähtien ensin Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin, myöhemmin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan omistuksessa. Piharakennukset ovat suojeluskuntapiirin ajalta 1920- ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1875
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2