Selaa aineistoja (yhteensä 33)

A740.4.pdf
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.") Arkkitehti Henrik Reinhold Helin suunnitteli vuonna 1905 Willgrenin liiketalon koko tontin kattavaksi kokonaisuudeksi Raastuvankadun (nyk. Raatihuoneenkadun) ja Itäisen Linnankadun (nyk. Linnankadun) risteykseen. Rakennus olisi ollut merkittävin Helinin Hämeenlinnaan suunnittelemista jugendrakennuksista, mutta suunnitelma toteutui vain osittain: Kulmauksessa oleva vanha puutalo jätettiin vielä paikoilleen ja vain rakennuksen molemmat päät rakennettiin. Rakennukset purettiin vuonna 1968, kun Kanta-Hämeen säästöpankin talo rakennettiin. Willgrenin talo on Helinin töistä ensimmäinen, jossa on kansallisromanttisia piirteitä; detaljeina on Suomen luonnosta poimittuja aiheita, kuten oravia ja puita. Näitä aiheita uskallettiin käyttää vasta sen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Wetterhoff, fasadi Panimokadulle
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten vuokrattiin Vanajaveden rannalta talo, jonka Wetterhoff osti kolme vuotta myöhemmin koulun toimipaikaksi. Talossa oli aikaisemmin ollut mm. yleinen sauna, joten korjauksia oli tehtävä: yläkertaan rakennettiin kutomosalit, johtajattaren asunto ja oppilasasuntoja. Alakertaan tuli luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä.
Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli J. F. Lönnholzin hallussa. Vuodelta 1878 on säilynyt ulkoasun muutospiirustus. Arkkitehti Lambert Pettersson suunnitteli vuonna 1922 muutoksen, jossa rakennuksen itäosaa korotettiin yhdellä kerroksella. Muutostyö valmistui vuonna 1925, ja vuonna 1929 myös Palokunnankadun puoleinen osa korotettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Pettersson, Lambert

Värjäri Aulénin talo (Raatihuoneenkatu 23)
Värjäreillä ja karvareilla oli 1800-luvun Hämeenlinnassa melkein oma kaupunginosansa veden äärellä Abborren- ja Svanen-kortteleissa (nykyisten Palokunnankadun, Rauhankadun, Hallituskadun ja Arvi Kariston kadun rajaamalla alueella) sekä Rantakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) reunan rantatonteilla. Värjärimestari Henrik Aulén rakennutti kuitenkin värihuoneensa tiilestä etäämmälle rannasta silloiseen Wågen-kortteliin tontille 105, Raastuvankadun (nyk. Raatihuoneenkadun) varteen. Aulén oli hyvin toimeentuleva värjärimestari. Hänen värjäämössään oli väri- ja kuivaushuone sekä nukanleikkaushuone, jossa vuonna 1851 oli jopa nukanleikkauskone viidellä saksiparilla. Aulénilla oli myös veran pörhötys- ja harjauskone sekä kolme muurattua väriammetta. Niistä kahteen mahtui 20 saavia ja yhteen 12 saavia värilientä. Kuparikattiloihin mahtui yhteensä seitsemän saavia värilientä. Värjärin työvälineet olivat arvokkaita, kuten talonpoikien 1800-luvun muotivärikin, sininen (indigo). Perunkirjoituksessa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1833

Vaivaisten työhuone (Kaivokatu 22)
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta tonttia Kaivokadun ja Koulukadun kulmasta, vaunumaakari Nyholmin ja vaskenvalaja Gillbergin talojen läheltä. Tontti saatiin, mutta siirto jäi, ja talo päätettiin lopulta myydä. Talon osti Eva Savonius, se siirrettiin keskustaan ja rakennuksesta tuli Ruotsalaisen tyttökoulun huoneisto. Uusi vaivaistalo oli tarkoitus rakentaa, "kun varat sallivat". ("Vaivaiset asetettiin vastaiseksi huudolle, eli vähiten maksua ottava sai köyhän hoitaakseen".) Vuonna 1861 köyhäintyöhuone vihdoin päätettiin rakentaa saadulle tontille, ja se valmistui vuonna 1862. Puisessa päärakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja johtajan huone. Leipomo- ja ulkohuonerakennus rakennettiin kivestä, ja siihen sijoitettiin myös mm. kolme houruinkoppia. Rakennusta ei pariin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1886
Tekijä:
Helander, K. W.

Toripuiston paviljongit 1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Lindgren, Armas

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Suutari Görmanin talo
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista aumakattoista puutaloa. Seinissä on uurrettu vaakalaudoitus, jota elävöittää keskiosan sileä laudoitus. Kivijalan yläpuolella on vesilista, ullakkokerroksen erottaa vaakalista. Räystäslaudoitus on porrastettu ja leveä. Piirrokseen on jälkeenpäin lisätty lyijykynällä portti ja pohjakaava. Seinät on ilmeisesti tarkoitettu maalattaviksi keltamullalla. Ikkunanpuitteet ovat valkoiset ja katto tervattu. Piirustuksessa on kirjoitukset: Hyväksytty Hämeen lääninhallituksessa 10.9.1832, maaherra Joh. Fr. Stichaeus. Wilhelm Ladau, Skomakaren Görman. On mahdollista, että toinen rakennuksista säilyi kerrostalojen välissä osoitteessa Hallituskatu 28, mikäli seuraava, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon valokuva-arkiston tieto pitää paikkansa: "Tässä…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1832

Suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus (Turuntie 2)
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen hyvin säilynyt rakennus kävi 1900-luvun alussa koululle ahtaaksi. Varsinkin voimistelusalin puute oli hankalaa. Suureen laajennukseen ei ollut varaa ja tontti oli pieni. Siksi haluttiin rakentaa vain välttämättömät: luokat, voimistelusali ja tekniset tilat. Uudistus haluttiin kuitenkin tehdä laadukkaasti ja suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Henrik Reinhold Helin, joka piirsi kauniin jugendrakennuksen. Suunnittelussa huomioitiin pedagogiset ja terveydelliset vaatimukset. Rakennuksessa oli mm. keskuslämmitys. Vanhaankin osaan vedettiin vesijohdot ja käytäviin tuli käsienpesualtaita.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Skogsterin tavaratalo
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta myöhemmin (1906–1907) Skogster rakennutti paikalle uudenaikaisen tavaratalon, jonka arkkitehtina oli Selim A. Lindqvist. Skogsterin liiketalo on kaksikerroksinen kulmastaan pyöristetty jugendrakennus. Kulmassa on kaarevalinjainen torni. Raatihuoneenkadun puoleiset pikkutornit rakennettiin matalampina kuin ne ovat piirustuksessa. Talo oli Suomen ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin raudoitettuja välipohjia. Näin saatiin avarat yhtenäiset myymälätilat. Liiketilaa oli 1350 neliömetriä. Paikallislehti kutsuikin taloa liikepalatsiksi. Tavaratalossa myytiin kankaita, lasia, posliinia, lamppuja, rauta- ja rakennustarvikkeita, maatalousvälineitä jne. Liikkeessä oli jo 1920–30-luvuilla 70–80 työntekijää. Skogsterin liikerakennus on kokenut…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Lindqvist, Selim A.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2