Selaa aineistoja (yhteensä 32)

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Sibeliuksen kouluvuosien kotitalo (Sibeliuksenkatu 15)
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk. Sibeliuksenkadulle). Muutospiirustuksessa taloon on tehty mm. renessanssityylisiä julkisivumuutoksia: kadun puolelle avattiin kaksi ovea. Tontin keskelle on piirretty pitkä puurakennus, jonka pääty ja koristeellinen portti ovat Birger Jaarlin kadulle. Ulkohuonerakennukseen on piirretty paperivarasto, leivintupa ja talonmiehen huone. Piirroksessa uuden talon päätyyn on jo kirjoitettu teksti: Hämeen Sanomien kirjapaino. Kirjapaino muutti taloon kesäkuussa 1898. Vuoden 1892 kaupunkikartassa uudisrakennus näkyy toteutettuna.
Vuoden 1964 rakennuskartoituksessa rungon sanottiin olevan verrattain hyvässä kunnossa. 1980-luvulla Matti Elomaan perikunta tarjosi taloa ja tonttia kaupungille. Myyntitarjous hylättiin ja kiinteistön osti rakennusliike, joka…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus (Turuntie 2)
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen hyvin säilynyt rakennus kävi 1900-luvun alussa koululle ahtaaksi. Varsinkin voimistelusalin puute oli hankalaa. Suureen laajennukseen ei ollut varaa ja tontti oli pieni. Siksi haluttiin rakentaa vain välttämättömät: luokat, voimistelusali ja tekniset tilat. Uudistus haluttiin kuitenkin tehdä laadukkaasti ja suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Henrik Reinhold Helin, joka piirsi kauniin jugendrakennuksen. Suunnittelussa huomioitiin pedagogiset ja terveydelliset vaatimukset. Rakennuksessa oli mm. keskuslämmitys. Vanhaankin osaan vedettiin vesijohdot ja käytäviin tuli käsienpesualtaita.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Anniskeluyhtiön talo
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin Hämeenlinnan valtuusto päätti monopolisoida myynnin. Monopoli oli Suomen oloissa harvinaisen aukoton. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Anniskeluyhtiö rakennutti vuonna 1889 oman talon, jonka jugendtyyli näkyy lähinnä rikkaassa koristelussa. Pyöristettyä kulmaa koristaa torniaihe ja kaksi parveketta. Viininlehväkoristeet viittaavat talon käyttöön. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja.
Vuonna…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Sähkökeskusasema
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki Tampereella sähköisiä katuvaloja oli saatu ihailla jo vuodesta 1889.) Toukokuussa 1899 "sähköhuonetta" alettiin lopulta rakentaa raatihuoneen tontille ja saman vuoden lokakuussa ensimmäiset sähkövalot jo syttyivät kaupungissa. Sähködynamo sai käyttövoimansa höyryturbiinista, joka oli tuotu Ruotsista. Höyrypannu oli tilattu Englannista. Laitos kehitti aluksi virtaa vain katuvalaistukseen.
Kun kaupunkilaiset vaativat sähköä myös sisävalaistukseen, vanha sähkölaitos vuokrattiin 1908 Sähkö-Osakeyhtiö AEG:lle ja laitokseen hankittiin uudet tehokkaammat laitteet. Laitos lunastettiin kuitenkin kaupungille takaisin 1918, kun sähköntuotossa oli edelleen ongelmia. Kun teollisuus alkoi sähköistyä, Hämeenlinna liittyi 1921 Hämeen Sähkö-Osakeyhtiöön.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Schmausserin huvila
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin suunnitteli yhdessä arkkitehti Alfred Caweenin kanssa. Huvilarakennus Vanajaveden rannassa edustaa tyylillisesti kansainvälistä jugendia ja onkin ainoa tyylipuhdas jugendrakennus Hämeenlinnassa. Huvilaa pidetään kokonaistaideteoksena. Rakennuksen lounaisnurkassa on kupolipäinen torni, jonka alla olevan erkkerin ikkunoista saattoi ihailla järvimaisemaa. Luoteisnurkassa on kulmaparveke. Rakennuksessa oli alun perin paljon ulokkeita. Sisäovien yläpeileissä on lehtikuvioita ja perhosensiipikuvio. Huoneita erottavat toisistaan erimuotoiset kaaret ja ovienkin suuaukot ovat paraabelin muotoiset. Talo on ollut sekä asuntona että teollisuuslaitosten aputilana. Ulokkeita on poistettu ja ikkunoita suurennettu. Vuonna 1977 kaupunki osti huvilan ja…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

A740.4.pdf
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.") Arkkitehti Henrik Reinhold Helin suunnitteli vuonna 1905 Willgrenin liiketalon koko tontin kattavaksi kokonaisuudeksi Raastuvankadun (nyk. Raatihuoneenkadun) ja Itäisen Linnankadun (nyk. Linnankadun) risteykseen. Rakennus olisi ollut merkittävin Helinin Hämeenlinnaan suunnittelemista jugendrakennuksista, mutta suunnitelma toteutui vain osittain: Kulmauksessa oleva vanha puutalo jätettiin vielä paikoilleen ja vain rakennuksen molemmat päät rakennettiin. Rakennukset purettiin vuonna 1968, kun Kanta-Hämeen säästöpankin talo rakennettiin. Willgrenin talo on Helinin töistä ensimmäinen, jossa on kansallisromanttisia piirteitä; detaljeina on Suomen luonnosta poimittuja aiheita, kuten oravia ja puita. Näitä aiheita uskallettiin käyttää vasta sen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Asuinrakennus Lukiokadun ja Itäisen Linnankadun kulmassa
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.

Hämeenlinnan kauppahalli
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin yläkerrassa osa kojuista.…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Lindgren, Armas

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2