lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 13)

Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin Hämeeseen linnan (Taffwesta borg), jonka yleisesti uskotaan tarkoittavan Hakoisten linnaa Janakkalassa, ei siis nykyistä Hämeen linnaa. Eerikin kronikan Hämettä käsittelevät säkeet voi myös itse lukea suomeksi esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55). Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1917

Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen hämäläisistä ja myös ruotsalaisen professorin ja antropologin M. G. Retziuksen ajatuksia ja havaintoja hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta. Lopuksi Rapola itsekin kuvailee hämäläisten ulkoasua ja vaatetusta omana aikanaan 1900-luvun alkuvuosina. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Häme, s. 1-118
Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Hämeen oloista 1808–1809
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

Janakkalan kirkko ja hautausmaa : tietoja ja muistoja
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli kaikki eivät hoitaneet osaansa. Vaativammat työt jouduttiin teettämään ulkopuolisilla. Istumajärjestys kirkossa oli tarkkaan määrätty yksilöiden sosiaalisen aseman mukaisesti. Osallistumista kirkonmenoihin ja käytöstä vahdittiin; rikkeistä rangaistiin sakoilla sekä häpeä- ja ruumiillisilla rangaistuksilla. Meluaminen, ryntäily ja ennen aikoja poistuminen mainittiin yleisimpinä ongelmina, mutta myös kirkkolaulun taso herätti keskustelua. Myös varkaat iskivät kirkkoon useamman kerran. 1800-luvun lopulla kirkkoon tehtiin merkittäviä uudistuksia, sillä sinne saatiin urut ja lämmitys. Ennen urkuja säestykseen oli käytetty välillä paperitehtaan torvisoittokuntaa. Kirja sisältää Janakkalan kirkon omaisuusluettelot sekä luettelot kirkkoherroista ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1914
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa
Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. Hauhon pitäjän lisäksi kihlakuntaan kuuluivat tuolloin Tuulos, Tyrväntö, Hattula, Hämeenlinnan maaseurakunta, Vanaja, Renko, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi. Heikel kirjasi tarkasti tunnetut muinaisjäännökset näiden pitäjien alueelta, sekä esinelöydöt että kiinteät muinaisjäännökset. Muinaislinnoja eli linnavuoria Heikel löysi Hauhon kihlakunnan alueelta kuusi: Tuuloksen Laurinkallion, Hauhon Hyypiönvuoren, Tenholan Linnavuoren Hattulasta, Aulangonlinnan ja Linnanpään Hämeenlinnan ja Vanajan alueelta sekä Janakkalan Unikkolinnan. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin lukeutuvat Heikelin esityksessä myös alueen keskiaikaiset kirkot.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Heikel, Axel O.

Kuvaelmia Suomen maakunnista V : Hämeenmaa
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja ojennushuone".
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta käytännöllisiin talouskysymyksiin. Palanderin väitöskirja käsitteli väittelijän kotiseurakunnan Kulsialan eli Tyrvännön taloudellisia oloja. Palander aloittaa tekstinsä kiitoksilla ja kiittää erityisesti Lahdentaan kartanon omistajaa sotaneuvos Otto Ernst Boijea, jonka toimeenpanemia uudistuksia maanviljelyn, puutarhaviljelyn ja karjatalouden alalla hän myös innokkaasti esittelee. Palander kuvaa Tyrvännön luonnonoloja ja maatalouden tilaa mm. luettelemalla Vanajavedestä saatavat kalat, seudun puulajit, viljalajit ja muut viljelykasvit. Hän tekee myös käytännön ehdotuksia olojen parantamiseksi. Väitöskirja on ilmestynyt myös suomenkielisenä käännöksenä vuonna 1975.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1767
Tekijä:
Palander, Lars

Suomenmaan kansanpukuja I.  Hämeenmaa
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin kansanelämää sekä tapakulttuuria Hämeessä 1800-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1867
Tekijä:
Ekman, R. W.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2