Selaa aineistoja (yhteensä 42)

Sääntö waiwaishoidolle Hämeenlinnassa
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä. Kaupungin köyhäinhuoltoa määrättiin hoitamaan johtokunta eli vaivaishoitohallitus, jonka jäsenet toimivat myös kaupungin kahdeksan piirin "päälysmiehinä". Päälysmiehen tehtävänä oli pitää "lähimpää waiwaisten peräänkatsantoa" omassa piirissään. Vaivaisapuun oikeutetut ryhmät oli määritelty keisarillisessa asetuksessa, ja ne toistetaan myös Hämeenlinnan säännöissä. Tarkkoja säännöksiä annetaan myös siitä, millä perusteilla ja minkälaista apua missäkin tilanteissa voidaan myöntää. Vaivaishoitosäännöt on kirjattu sekä ruotsin että suomen kielellä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupunki

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1875-1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1900-1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta edeltävältä viisivuotiskaudelta. Seura jatkoi edelleen toimintaansa yleisön valistamiseksi ja eläinten paremman kohtelun edistämiseksi. Tällä kaudella ryhdyttiin myös järjestämään myöhemmin perinteeksi muodostunutta lasten Sylvia-juhlaa Kaupunginpuistossa. Juhlan ohjelmaan sisältyi "esitelmiä, soittoa, laulua, virvokkeiden ja kirjallisuuden jakamista kuin myöskin erilaisten pesimispönttöjen näyttäminen".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1905-1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen mukaan valistustoiminta jatkui edelleen ja tuotti tulosta. Lisäksi seura oli mm. ryhtynyt palkitsemaan erityisillä kunniakirjoilla sellaisia eläinten hoitajia, jotka olivat "vähintään viisi vuotta samassa paikassa erityisellä hellyydellä tehtäviään suorittaneet". Sylvia-juhla oli kuluneella viisivuotiskaudella voitu järjestää vain kerran, koska toukokuut olivat olleet hyvin kylmiä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1915-1925
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan seuran työn jatkajaksi perustettiin Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys asessori Harald Toivolan aloitteesta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1925
Tekijä:
Böök, A. Th

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen aiheutti nuorelle Leinolle ongelmia koulukortteerissa, ja iltamajärjestelyt johtivat hänet rehtorin puhutteluun, mutta lopulta "iltama oli mitä onnistunein", ja itse kuvernöörikin kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1925
Tekijä:
Leino, Eino

Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
2000
Tekijä:
Savolainen, Hanna

Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
2001
Tekijä:
Savolainen, Hanna

Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos : 1890-1915
Edvin Hedman perusti Perttulaa edeltäneen yksityisen kasvatuslaitoksen vuonna 1890 Helsingin Kallion kaupunginosaan, jossa ongelmana olivat levoton ympäristö ja turvattomuus. Perttulan tilalle silloisen Vanajan Miemalaan laitos muutti toukokuussa 1891, ja se sai silloin nimekseen Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos. Paikkana Perttula tarjosi kasvatuslaitokselle luonnonläheisyyttä ollen kuitenkin lähellä Hämeenlinnan kaupunkia. Maataloustöiden koettiin auttavan asukkaiden tilaa. Asukkaiksi otettiin vain sellaisia lapsia, joiden katsottiin olevan ”kehityskykyisiä”. Vuonna 1905 valtio lunasti Perttulan itselleen, mutta päätösvalta laitoksen asioissa säilyi sen johtajalla Edvin Hedmanilla, jonka kuoleman jälkeen Perttulaa johti hänen vaimonsa Emma Hedman vuosina 1915–1927. Senaatin valiokunta ensin ja myöhemmin kouluylihallitus huolehtivat laitoksen toiminnan valvomisesta. Tammikuussa 1909 Perttula siirtyi kokonaan valtion alaisuuteen. Kirjaan on luetteloitu koko Perttulan henkilöstö…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1916
Tekijä:
Hedman, Edvin L.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2