Selaa aineistoja (yhteensä 42)

Kansanopetuksen vaiheista Janakkalassa ennen kunnallis-elämän alkamista
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja janakkalalaisten oppimisen tasosta ja erilaisista pahennusta herättäneistä tapahtumista. Juoppous ja epäsiveellisyys mainittiin yleisimpinä ongelmina. Oppimisen laiminlyönnistä saatettiin rangaista sakoilla ja häpeä- tai ruumiillisilla rangaistuksilla. Yleinen rippikouluopetus alkoi Janakkalassa 1730-luvulla. Opetuksesta huolehtivat vanhemmat, lukkari tai kiertävät opettajat, joiden toimintaa rahoitettiin lahjoitusvaroin. Vuonna 1861 pitäjälle valmistui koulutalo, ja pitäjän- eli kansakoulun toiminta voitiin näin aloittaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
2001
Tekijä:
Savolainen, Hanna

Kertomus Hämeenlinnan V.P.K:n kolmenkymmenenvuotisesta toiminnasta v. 1873–1903
Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan toiminnasta peräti neljä historiikkia, joista tämä 30-vuotishistoriikki on vanhin. Idestam selosti kronologisesti edeten kaupungissa syttyneet tulipalot ja niiden sammutustyöt. Myös palokunnan toimihenkilöt, vuosikokousten päätökset sekä huviretket ja arpajaisetkin on kirjattu huolellisesti historiikkiin. Kirjan avulla voi tutustua myös Hämeenlinnan vanhan palokunnantalon rakennusvaiheisiin. Teos sisältää lisäksi luettelon vapaaehtoisen palokunnan päälliköistä palokunnan perustamisesta alkaen sekä jäsenluettelon vuodelta 1903.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Idestam, Leonard

Koululaiselämää Hämeenlinnassa 1880-luvulla
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Lainaajakortti
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjaston asiakkaaksi haluava täytti esipainetun lomakkeen kahden todistajan läsnäollessa. Lomake vuodelta 1893 on säilynyt Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1893
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto

Muuan vaivaishoitoa koskeva juttu Hämeenlinnassa 1800-luvun alussa
K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Maaherra Munckinkaan arvovalta ei riittänyt siihen, että kaupunkilaiset olisivat suostuneet noudattamaan köyhäinhoidosta annettuja asetuksia. Hämeenlinnalaiset porvarit halusivat edelleen antaa köyhilleen vain kerjuulupia menneiden vuosisatojen malliin. Vasta kuninkaan nuhteet saivat aikaan, että köyhäinhoitoa vihdoin ruvettiin järjestämään, ja jonkinlainen järjestelmä saatiinkin lopulta aikaiseksi vuonna 1806.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Ohjeita wankivartijoille Hämeenlinnan kuritushuoneessa
Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm. vartijoiden työaikaa, esimiesten tervehtimistä ja vankien käsittelyä pakotilanteissa. Ohjeet on allekirjoittanut vankilanjohtaja, asessori Petter Adolf Brofeldt (1843–1898), jolla oli valtakunnallisestikin merkittävä osuus Suomen vankeinhoidon uudistamisessa 1800-luvun loppupuolella. Brofeldt oli mukana myös Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

Om skolväsendets utveckling i Tavastehus
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Idestam, Leonard

Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos : 1890-1915
Edvin Hedman perusti Perttulaa edeltäneen yksityisen kasvatuslaitoksen vuonna 1890 Helsingin Kallion kaupunginosaan, jossa ongelmana olivat levoton ympäristö ja turvattomuus. Perttulan tilalle silloisen Vanajan Miemalaan laitos muutti toukokuussa 1891, ja se sai silloin nimekseen Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos. Paikkana Perttula tarjosi kasvatuslaitokselle luonnonläheisyyttä ollen kuitenkin lähellä Hämeenlinnan kaupunkia. Maataloustöiden koettiin auttavan asukkaiden tilaa. Asukkaiksi otettiin vain sellaisia lapsia, joiden katsottiin olevan ”kehityskykyisiä”. Vuonna 1905 valtio lunasti Perttulan itselleen, mutta päätösvalta laitoksen asioissa säilyi sen johtajalla Edvin Hedmanilla, jonka kuoleman jälkeen Perttulaa johti hänen vaimonsa Emma Hedman vuosina 1915–1927. Senaatin valiokunta ensin ja myöhemmin kouluylihallitus huolehtivat laitoksen toiminnan valvomisesta. Tammikuussa 1909 Perttula siirtyi kokonaan valtion alaisuuteen. Kirjaan on luetteloitu koko Perttulan henkilöstö…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1916
Tekijä:
Hedman, Edvin L.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2