Selaa aineistoja (yhteensä 87)

Sodan uhatessa
Sodan uhatessa -näytelmän tapahtumapaikka on nimeämätön maaseutukaupunki. Varovaisen perhe varautuu uhkaavaan sotaan.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Vanajanlinnan neito
Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle. Birger-jaarlin nuorin poika rakastuu hämäläisneitoon, Vanan-impeen, vastoin isänsä ja sukunsa tahtoa. Nuorten rakastavaisten kohtalo on onneton, niin kuin vanhoissa tarinoissa yleensä. Tämän runon ei kuitenkaan tiedetä pohjautuvan hämäläisiin kansantarinoihin.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Tarvas, Armas Toivo

Kroni-Katariina
Theodolinda Hahnsson kirjoitti Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan joululehteen vuonna 1911 humoristisen pikkukertomuksen, jossa seppä-Ville potee pahaa yskää ja lähtee vaimonsa Miinan kanssa kaupunkiin lääkäriin. Onneksi kyseessä ei ole kuitenkaan keuhkotauti, vaan "Kroni-Katariina".
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Yrjö-Koskinen, Theodolinda

Kahden nuoren kihlatun onneton rakkaus
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz Nordström hirmustui tavattuaan rakastettunsa Tildan toisen pojan seurassa sillalla. Seuraavana päivänä hän otti revolverin mukaansa, ampui Tildan kuoliaaksi ja haavoitti myös itseään. Fritz jäi itse kuitenkin eloon: "Vaan sulho sairas huoneessa, Valittaa tunnon vaivoissa, Hän muistaa rakkaan Tildansa, Vaan katumus on hiljaista".
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Gustafsson, G. W.

Iloisia huwi lauluja Hämeestä
Pieni lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Etelä, K. A.

Surullinen wirsi kauheasta murhasta
Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo nuoren neidon kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan, kun hän joutui kuskinsa raaasti murhaamaksi ja ryöstämäksi. Kuski jäi kuitenkin kiinni ja hirtti itsensä vankilassa tuomiota odotellessaan. Arkkiveisun toinen osa Varoitus käsittelee surmaajan katumusta ja itsemurhaa sekä varoittelee ahneuden synnistä. Arkkiveisun kirjoittaja Simo Hirvonen (1848–1915) toimi opettajana Hämeenlinnan vankilassa vuosina 1876–1882.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Hirvonen, Simo

Syksyn karisteita
Syksyn karisteita sisältää kertomukset Pappilan Hele, Kaunis Kati eli Munkkimuija, Matti jäi, Tiinan jouluaatto, Malli, Imatra, Entinen kappalaisentila ja sen asukkaat, Pikku Erkki ja Joululahjat.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Yrjö-Koskinen, Theodolinda

Valikoima runoelmia
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon oli koottu parikymmentä aiemmin muualla julkaistua runoa. Kokoelman aloittaa Cajanderin tunnetuin runo Isänmaalle, joka on paremmin tunnettu nimellä Maljanesitys isänmaalle (Yks voima sydämehen kätketty on...). Cajanderin koko runotuotanto koottiin kirjaksi runoilijan kuoleman jälkeen.
Avainsanat:
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Cajander, Paavo

Pikku kertoelmia
Pikku kertoelmia ilmestyi vuonna 1878 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se sisältää alkuperäiset kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin, mukaelmat Katri, Tekla ja Kalastaja-Lassi sekä suomennoksen Onnen kukkaset. Kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon, välisen taistelun tuloksena.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Tawastehus slott : en romans från Birger Jarls af Bjelbo tidehwarf
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota myytiin Hämeenlinnan suuressa tulipalossa samana vuonna kodittomaksi jääneiden hyväksi. Kansantarinaan pohjautuva runo sijoittuu Birger-jaarlin aikaan ja kertoo jaarlin kauniista sisaresta Hildegardista, joka rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön Ruhoon. Rangaistukseksi Hildegard teljetään linnan vankikomeroon, jonne hän menehtyy. Hildegardia pelastamaan rientänyt Ruho haavoittuu taistelussa ja kuolee rakastettunsa vierelle.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Hjärne, Gustafva Sofia
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2