Selaa aineistoja (yhteensä 87)

Haapakallio
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio ilmestyi ensimmäisen kerran Helsingissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana vuonna 1869. Se sisältyy myös Hahnssonin kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1869
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on digitoitu Lydiaan vuonnan 1890 ilmestyneestä Hämäläis-osakunnan viidennestä Kaikuja Hämeestä -albumista, jossa lyseon vihkiäisten vuosiluku on virheellisesti 1886.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Hämeenlinnan lyseekartanon vihkijäisissä
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan viidennessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1890.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Cajander, Paavo

Huilun Humina, elli Takaisin Tulo Wäinämöisen Hywästi jätöstä
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun huminassa Juteini kuitenkin pyörsi päätöksensä ja palasi Väinämöisensä luokse. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut enää pilkkarunoja, vaan omistautui entistäkin enemmän suomen kielen asialle: "Waikuttamaan walistusta, oma kieli ombi kallis – armas paiste auringosta, wieras kieli walo kuusta." Huilun humina sisältää myös erillisen 16-säkeistöisen runon Elämän muoto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1820
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Huutolaiset
1800-luvun lopulla oli vielä laillista ja tavallistakin, että orvoksi jääneet lapset myytiin ns. vaivaishuutokaupassa. Kunta maksoi huutolaisen ottajalle pienen rahasumman, ja se joka tyytyi pienimpään korvaukseen sai hänet taloonsa. Hahnssonin laajin romaani Huutolaiset kertoo kolmesta orpolapsesta, Helystä, Iiristä ja Martista, jotka joutuvat huutolaisiksi K:n pitäjässä, Hämeenlinnan lähellä. Nämä lapset ovat 1880-luvun orpolapsiksi melko onnekkaita, koska kaikki pääsevät lopulta hyviin koteihin. Kertomuksen päähenkilöksi nousee Iiri, joka koettuaan ensin kovia Renkalan talossa, pääsee pitäjän lukkarin ja tämän matamin kasvatiksi. Iiri toimitetaan Hämeenlinnaan tyttökouluun ja hänestä tulee opettaja. Lopulta hän päätyy kartanonrouvaksi ja saa järjestettyä lastenkodin kotipitäjäänsä: "Se on pää-asiallisesti hänen ansionsa, että saatamme sanoa: Meidän pitäjässä ei myydä ihmisiä, meillä ei ole huutolaisia enään!" Huutolaiset ilmestyi alun perin viitenä vihkona vuonna 1887 Werner…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Huvilauluja Hämehestä
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme wähin kuwailleet rakkauen luontoa, ja siinä sivussa tahtoneet näyttää mitkä onnettomat seuraukset rakkaus tuottaa, waromattomuuesta." Huvilaulut saivat aikanaan varsin myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä. Kokoelman toinen runo Kirwiäiselle (Ilon ääni, ihanainen...) on tullut tunnetuksi myös lauluna, tavallisemmin nimellä Leivolle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Huwitus-Sanomia
Jaakko Juteinin Huwitus-Sanomia on varhainen vitsikirja, jossa kirjoittaja tuo esiin myös 1800-luvun alun yhteiskunnan epäkohtia ja eriarvoisuutta. ”Kirkko-herra sai lehmän ja otti ruumiin saarna-palkan emännän kuoleman jälkeen, – käski kuitenkin Apulaistansa ruumiin saarnaa pitämään. Koska nyt tämä akka oli ollut paha eläissänsä, valitsi Apulainen suuttuneena nämä sanat saarnansa aineeksi: Kaksi sai, ja kaksi ei saaneetkan ; Kirkko-herra sai lehmän, perkele sielun, mutta minä ja lukkari ilman jäimme.”
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1819
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Iloisia huwi lauluja Hämeestä
Pieni lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Etelä, K. A.

Itämaalaisia haaveiluja
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja turkinkielisistä runoista.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Hedman, Valfrid

Jaakko Juteini
Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun alkupuolella sen vähäinen käyttö virka- ja kirjakielenä sekä sivistyneistön käyttämä ruotsin kieli. Ajalle oli tyypillistä ajatus paluusta kansankieleen, josta ei kuitenkaan ollut yksimielisyyttä, ja murteiden paremmuudesta käytiin kamppailua. Juteinin mielestä murteista tuli ottaa eniten kielen perimmäistä luonnetta vastaava osuus ja muovata siitä kirjakieli. Juteinin korostaman yhteisen edun edistäminen kytkeytyi valistukseen ja tässä oma kieli auttaisi parhaiten. Juteinin runoissa korostuikin opettavainen ote, jota hän usein tehosti pilkallisuudella. Myöhemmin runoihin tuli myös vakavampi sävy. Juteinin suosikkiaiheet liittyivät eläinrääkkäyksen, taikauskon ja oman edun tavoittelun vastustamiseen.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Krohn, Julius
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2