Selaa aineistoja (yhteensä 31)

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeenlinnan kaupungin historia : I osa
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena osana ilmestyi K. O. Lindeqvistin…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Christliga hugswalelser
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää saarnassaan Jumalaa kirkon säästymisestä ja lohduttaa murehtivaa seurakuntaa. Edellisenä sunnuntaina sammutustöiden vielä jatkuessa ja kirkonkin ollessa uhattuna jumalanpalvelus oli pidetty torilla
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Aulén, Carl Gustaf

Kellastuneita muistoja Hämeenlinnasta
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli vielä palkattomana apulaisena kauppias Nyströmin puodissa. Työpäivät tuohon aikaan olivat pitkiä, kun puoti avattiin jo puoli kuudelta aamulla ja suljettiin vasta kymmeneltä illalla. Sunnuntaisinkaan ei saanut levätä, vaan silloinkin käytiin kauppaa, tosin pihaoven puolelta. Muissa kirjoituksissaan Björkbom kertoo mm. 1860-luvun suurista nälkävuosista, kaupungin puistojen varhaisista vaiheista, maaherra Rehbinderin hallintokaudesta sekä viinanpoltosta ja väkijuomien salakuljetuksesta Hämeenlinnan kauppiaille. Lopuksi Björkbom kuvailee vielä joulunviettotapoja ja -perinteitä kauppias Nyströmin perheessä sekä muihinkin vuotuisjuhliin liittyviä vanhoja taikoja ja uskomuksia.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1930
Tekijä:
Björkbom, K. F.

Några upplysningar om Hauho härad år 1571
Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat kerättiin myös Suomessa vuoden 1571 elokuussa papiston ja nimismiesten tekemien omaisuusluetteloiden perusteella. Omaisuudeksi laskettiin hopea, messinki, tina ja kupari painon mukaan sekä karjasta hevoset, lehmät, härät, lampaat, vuohet, siat ja mullikat. Veron määrä oli kymmenen prosenttia omaisuuden arvosta. Hauhon kihlakuntaan (härad) kuuluivat 1570-luvun alussa Hauhon lisäksi myös Lammi ja Tuulos. C. A. Collinin pienessä julkaisussa tarkastellaan varallisuuden määrää näiden kolmen pitäjän eri kylissä vuonna 1571 näiden ns. hopeaveroluetteloiden pohjalta.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Collin, C. A.

Suomenmaan kansanpukuja I.  Hämeenmaa
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin kansanelämää sekä tapakulttuuria Hämeessä 1800-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1867
Tekijä:
Ekman, R. W.

Rengon seurakunnan hautakirjoitukset ja muistomerkit
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia kohtaan, hellien verisiteiden vaaliminen ja kalmistojen synnyttämä hartaudellinen hiljentyminen" innoittivat kirkkoherraa luettelon laatimisessa. Kaikki numeroidut hautapaikat on julkaisussa käyty läpi nimettömistä puuristeistä pitäjän merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Kirjassa on myös joitakin kuvia ja lopussa vielä aakkosellinen nimihakemisto. Varsinkin 1800-luvulla, mutta joskus vielä 1900-luvun alkupuolellakin hautakiveen tai ristiin oli tapana kirjoittaa lyhyt muistolause. Liikuttavimpia näistä ovat pienten lasten hautakirjoitukset, kuten tämä puolivuotiaana kuolleen Anni-tytön rautapeltiseen muistomerkkiin kaiverrettu teksti: "Nyt ompi Anni poissa hän muutti Taivaaseen, siel ilon asunnoissa on Anni pienoinen."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Elovaara, K. V.

Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi kirjoittaa vain vuodesta 1898 kertova kunnalliskertomus. Kirjan esipuheessa hän kuitenkin kertoo ryhtyneensä omasta harrastuksestaan jo aiemmin keräämään tietoja Hämeenlinnan historiasta ja yhteiskuntaelämästä. Nämä tiedot hän sitten vielä laajennettuina liitti kertomukseensa, niin että siitä tuli lopulta ensimmäinen yleisesitys Hämeenlinnan kaupungin historiasta. Teoksen alkuosa Piirteitä Hämeenlinnan kaupungin historiasta käsittelee kaupungin historiaa sen perustamisesta aina vuoden 1831 tulipaloon asti. Kirjan keskiosa on alkuperäisen suunnitelman mukainen Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kunnallis-taloudellisista oloista. Viimeinen osa Tietoja Hämeenlinnan kaupungin yhteiselämän eri aloilta esittelee kaupungin vanhimpia kouluja,…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta kaikki tärkeimmät rakennuksen paloivat. Vain kaupungin kaakkoiskulmalla osa rakennuksista säästyi tulelta. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta erityisesti hänet muistetaan Hämeenlinnan Kaupunginpuiston eli Parkin perustajana ja rakennuttajana.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2