Selaa aineistoja (yhteensä 31)

Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta käytännöllisiin talouskysymyksiin. Palanderin väitöskirja käsitteli väittelijän kotiseurakunnan Kulsialan eli Tyrvännön taloudellisia oloja. Palander aloittaa tekstinsä kiitoksilla ja kiittää erityisesti Lahdentaan kartanon omistajaa sotaneuvos Otto Ernst Boijea, jonka toimeenpanemia uudistuksia maanviljelyn, puutarhaviljelyn ja karjatalouden alalla hän myös innokkaasti esittelee. Palander kuvaa Tyrvännön luonnonoloja ja maatalouden tilaa mm. luettelemalla Vanajavedestä saatavat kalat, seudun puulajit, viljalajit ja muut viljelykasvit. Hän tekee myös käytännön ehdotuksia olojen parantamiseksi. Väitöskirja on ilmestynyt myös suomenkielisenä käännöksenä vuonna 1975.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1767
Tekijä:
Palander, Lars

Öfwer Hauho sokn uti Tawastland (osa 1)
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Hän kuvailee mm. kotipitäjänsä sijaintia, historiaa, talouselämää, maanviljelystä, karjanhoitoa ja luonnonoloja. Lopuksi hän kertoo vielä hauholaisten luonteesta ja ulkonäöstä ja selostaa heidän kasvatustaan, vaatetustaan ja tapojaan. Herkepaeuksen väitöskirja on ilmestynyt vuosina 1956 ja 1981 suomenkielisinä käännöksinä, joista jälkimmäinen sisältää myös ruotsinkielisen alkutekstin. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1756
Tekijä:
Herkepaeus, Christopher Andreae

Om jernvägsbyggnaden emellan Helsingfors och Tavastehus
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna-kokoelmassa kertomus on eripainoksena.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1860

Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta erityisesti hänet muistetaan Hämeenlinnan Kaupunginpuiston eli Parkin perustajana ja rakennuttajana.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Rengon seurakunnan hautakirjoitukset ja muistomerkit
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia kohtaan, hellien verisiteiden vaaliminen ja kalmistojen synnyttämä hartaudellinen hiljentyminen" innoittivat kirkkoherraa luettelon laatimisessa. Kaikki numeroidut hautapaikat on julkaisussa käyty läpi nimettömistä puuristeistä pitäjän merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Kirjassa on myös joitakin kuvia ja lopussa vielä aakkosellinen nimihakemisto. Varsinkin 1800-luvulla, mutta joskus vielä 1900-luvun alkupuolellakin hautakiveen tai ristiin oli tapana kirjoittaa lyhyt muistolause. Liikuttavimpia näistä ovat pienten lasten hautakirjoitukset, kuten tämä puolivuotiaana kuolleen Anni-tytön rautapeltiseen muistomerkkiin kaiverrettu teksti: "Nyt ompi Anni poissa hän muutti Taivaaseen, siel ilon asunnoissa on Anni pienoinen."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Elovaara, K. V.

Sotilaan sääntöjä
Venäjän vallana aikana Suomessa oli vuosina 1881–1901 asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen sotaväen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä. Hämeenlinnassa painetuissa Sotilaan säännöissä vuodelta 1884 luetellaan alipäällystön ja sotilaiden velvollisuudet ja annetaan määräyksiä mm. sotilaiden "kunnian teosta". Säännöt sisältävät myös venäjänkielisten komentojen ja lukusanojen käännökset suomen kielelle.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1884

Suomenmaan kansanpukuja I.  Hämeenmaa
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin kansanelämää sekä tapakulttuuria Hämeessä 1800-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1867
Tekijä:
Ekman, R. W.

Suomennos Lars Palanderin vuonna 1767 ilmestyneestä ruotsinkielisestä väitöskirjasta Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling on julkaistu Tyrväntö-seuran verkkosivuilla. Seura on julkaissut Heikki Eskelisen tekemän suomennoksen myös painettuna vuonna 1975.
Avainsanat:
, , ,
Tekijä:
Palander, Lars

Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta kaikki tärkeimmät rakennuksen paloivat. Vain kaupungin kaakkoiskulmalla osa rakennuksista säästyi tulelta. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Tyrväntö-seuran verkkosivuilla on julkaistu suurin osa Valvatti Vaulon Tyrvännön historiaa käsittelevästä teoksesta Tyrvännön vaiheita. Teos ilmestyi painettuna Kariston kustantamana vuonna 1968.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1968
Tekijä:
Vaulo, Valvatti
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2