Selaa aineistoja (yhteensä 185)

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeen linna, sen vaiheet ja sen rakennukset
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeenlinnan kaupungin historia : I osa
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena osana ilmestyi K. O. Lindeqvistin…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Byggnads-ordningar för städerne Tawastehus och Eknäs
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka saattoivat rakentaa suurempia taloja. Rakennusjärjestyksessä annettiin myös ohjeita mm. katujen ja kujien leveydestä ja tulipalojen ehkäisemisestä sijoittamalla seppien ja värjärien pajat syrjemmälle kaupungin keskustasta. Rakennusjärjestysehdotus oli lähetetty päätettäväksi jo vuonna 1815, mutta sille saatiin senaatin vahvistus vasta vuonna 1823.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1823
Tekijä:
Aleksanteri I

Aro & Railo puunjalostusliike: [Hinnasto], 1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Aro & Railo puunjalostusliike

Christliga hugswalelser
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää saarnassaan Jumalaa kirkon säästymisestä ja lohduttaa murehtivaa seurakuntaa. Edellisenä sunnuntaina sammutustöiden vielä jatkuessa ja kirkonkin ollessa uhattuna jumalanpalvelus oli pidetty torilla
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Aulén, Carl Gustaf

Kellastuneita muistoja Hämeenlinnasta
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli vielä palkattomana apulaisena kauppias Nyströmin puodissa. Työpäivät tuohon aikaan olivat pitkiä, kun puoti avattiin jo puoli kuudelta aamulla ja suljettiin vasta kymmeneltä illalla. Sunnuntaisinkaan ei saanut levätä, vaan silloinkin käytiin kauppaa, tosin pihaoven puolelta. Muissa kirjoituksissaan Björkbom kertoo mm. 1860-luvun suurista nälkävuosista, kaupungin puistojen varhaisista vaiheista, maaherra Rehbinderin hallintokaudesta sekä viinanpoltosta ja väkijuomien salakuljetuksesta Hämeenlinnan kauppiaille. Lopuksi Björkbom kuvailee vielä joulunviettotapoja ja -perinteitä kauppias Nyströmin perheessä sekä muihinkin vuotuisjuhliin liittyviä vanhoja taikoja ja uskomuksia.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1930
Tekijä:
Björkbom, K. F.

Hämeenlinnan lyseen uudesta koulurakennuksesta
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli huomattava parannus kouluoloihin ja myös merkittävä tapaus Hämeenlinnassa. Tässä kertomuksessa Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt (1839–1888), joka oli lyseon rehtorina uuden koulurakennuksen valmistuessa, selvittää tarkasti uuden koulun suunnitteluvaiheet sekä myös rakennustöiden kulun ja kustannukset. Juhlarunon koulun vihkiäisiin kirjoitti kaupungin oma kasvatti, runoilija Paavo Cajander.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Blomstedt, Kaarlo

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1915-1925
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan seuran työn jatkajaksi perustettiin Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys asessori Harald Toivolan aloitteesta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1925
Tekijä:
Böök, A. Th

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1875-1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2