Selaa aineistoja (yhteensä 185)

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1900-1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta edeltävältä viisivuotiskaudelta. Seura jatkoi edelleen toimintaansa yleisön valistamiseksi ja eläinten paremman kohtelun edistämiseksi. Tällä kaudella ryhdyttiin myös järjestämään myöhemmin perinteeksi muodostunutta lasten Sylvia-juhlaa Kaupunginpuistossa. Juhlan ohjelmaan sisältyi "esitelmiä, soittoa, laulua, virvokkeiden ja kirjallisuuden jakamista kuin myöskin erilaisten pesimispönttöjen näyttäminen".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1905-1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen mukaan valistustoiminta jatkui edelleen ja tuotti tulosta. Lisäksi seura oli mm. ryhtynyt palkitsemaan erityisillä kunniakirjoilla sellaisia eläinten hoitajia, jotka olivat "vähintään viisi vuotta samassa paikassa erityisellä hellyydellä tehtäviään suorittaneet". Sylvia-juhla oli kuluneella viisivuotiskaudella voitu järjestää vain kerran, koska toukokuut olivat olleet hyvin kylmiä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinna ympäristöineen
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti puistot olivat lehtorin sydäntä lähellä, ja matkaopas alkaakin Kaupunginpuiston ja muiden Hämeenlinnan puistojen esittelyllä. Muutkin kaupungin ympäristön luontokohteet, kuten Aulanko, "Ahveniston alppimaisema" ja Katumajärven ympäristö, pääsevät Böökin matkaoppaassa hyvin esille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1927
Tekijä:
Böök, A. Th.

Mailta ja vesiltä
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan Hämeenlinnan ympäristössä, synnyinseudullaan Päijänteen rannoilla ja muuallakin Suomessa. Lehtori Böökin omin sanoin kuvattuna: "Nämä ovat aivan vaatimattomia kertomuksia sellaisista retkistä ja elämyksistä ulkona luonnossa, jotka ovat olleet minulle päivän tapauksia kiinnostavammat ja joihin tutustuminen ehkä tuottaisi iloa muillekin.”
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenläänin metsästysseura : sen sudenjahdit y. m. toiminta
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko lääni, mutta käytännössä toiminta rajoittui Hämeenlinnan seudulle. Toiminnan tavoitteena oli edistää hyödyllisen metsänriistan karttumista muun muassa vahingollisia petoeläimiä hävittämällä. Lehtori A. Th. Böökin kirjoittamassa metsästysseuran 25-vuotishistoriikissa painottuvatkin erityisesti seuran sudenjahdit. Hämeenläänin metsästysseuran jäseniä 1800-luvun puolella olivat myös maankuulu karhunkaataja Eerikki Heinäkangas Hauholta ja yhtä kuuluisa sääksmäkeläinen Kustaa Kokko, joiden muistosanat Böök lausuu teoksen viimeisessä luvussa. Hämeenläänin metsästysseura toimii edelleen ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura ja vanhin hämeenlinnalainen edelleen samalla nimellä toimiva yhdistys.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura v. 1910-1915
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu vuonna 1914. Tärkein muutos säännöissä oli, että seura saattoi perustaa "haaraosastoja" maaseudulle. Ensimmäinen maaseutuosasto perustettiin naapurikuntaan Hattulaan. Eläinsuojelusseuran järjestämä toukokuinen Sylvia-juhla Kaupunginpuistossa oli kuluneella kaudella kasvattanut suosiotaan, ja juhlaan osallistui vuosittain yli tuhat koululaista Hämeenlinnan kansakouluista ja myös ympäristön maalaiskansakouluista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Böök, A. Th.

Vanhankansan tapoja ja taikoja ym. sivistyshistoriallisia pikkutietoja Keski-Hämeestä 1800 luvulta
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta myös muihin tapahtumiin ja toimintoihin, kuten häihin, kalastukseen tai metsästykseen. Tapoihin sisältyi usein taikauskoa, sillä toimimalla jollakin erityisellä tavalla uskottiin saavutettavan haluttu asia tai vaihtoehtoisesti estettävän ei-toivottu tapahtuma. Tiettyjen ilmiöiden taas saatettiin katsoa olevan merkki tulevasta. Kirjassa on myös useita lyhyitä kuvauksia historiallisista tapahtumista, kuten Suomen sodasta, keisari Aleksanteri II:n Suomen vierailusta tai Kerpeikkarina tunnetun sarjamurhaaja Juhani Aataminpojan veriteoista ja tuomitsemisesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Böök, A. Th.

Ohjeita wankivartijoille Hämeenlinnan kuritushuoneessa
Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm. vartijoiden työaikaa, esimiesten tervehtimistä ja vankien käsittelyä pakotilanteissa. Ohjeet on allekirjoittanut vankilanjohtaja, asessori Petter Adolf Brofeldt (1843–1898), jolla oli valtakunnallisestikin merkittävä osuus Suomen vankeinhoidon uudistamisessa 1800-luvun loppupuolella. Brofeldt oli mukana myös Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

Järjestyssääntöjä wangeille Hämeenlinnan kuritushuoneessa
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen nauraminen, laulaminen, viheltely, huutelu, luikkaaminen ja kaikki muutkin sopimattomat kujeet. Vangeille esitellään ohjeissa myös vankilan päiväjärjestys herätyksineen sekä työ- ja ruokailuaikoineen. Ohjeet vangeille on kirjattu sekä suomen että ruotsin kielellä. Ohjeet on allekirjoittanut Hämeenlinnan vankilan johtaja P. A. Brofeldt.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

Valikoima runoelmia
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon oli koottu parikymmentä aiemmin muualla julkaistua runoa. Kokoelman aloittaa Cajanderin tunnetuin runo Isänmaalle, joka on paremmin tunnettu nimellä Maljanesitys isänmaalle (Yks voima sydämehen kätketty on...). Cajanderin koko runotuotanto koottiin kirjaksi runoilijan kuoleman jälkeen.
Avainsanat:
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Cajander, Paavo
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2