lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 186)

Ainoa hetki : kolmi-näytöksinen näytelmä
Theodolinda Hahnssonin näytelmä Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa puolison J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Hahnssonin näytelmässä merimies Heikin ja torpantyttö Hannan rakkausasiat järjestyvät lopulta parhain päin. Ainoa hetki sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1873
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Ajan Wiete, elli Moninainen Runo-kokous
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä olevia aiheita olivat mm. suomen kielen asema (Kiwi-piirros Häpy-patsaassa Suomen Oppineille) ja eläinten suojelu (Kuoharista elli Salwajasta). Suurin osa kokoelman runoista noudattaa kalevalaista runomittaa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1817
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Anmäkningar uti finska skaldekonsten
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua lainakirjaimista suomen kielessä). Juteinin tuotantoa tutkineen Kuuno Talviojan mukaan hän halusi näillä kirjoituksillaan herättää sivistyneistössä suomen kielen harrastusta. Anmärkningar uti finska skaldekonsten on Juteinin yritys omaksi runousopiksi. Talvioja pitää teosta kuitenkin Juteinin tuotannossa vähäarvoisena, eikä se hänen mielestään ansaitse runousopin nimeä. Talviojan mukaan Juteini ei ollut tarpeeksi perehtynyt runousoppiin, minkä vuoksi teos sisältää suoranaisia virheitä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1816
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen
Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin kumosi Juteinin tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Arkkikirjallisuutta
Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi laulun laitosta, Hengen herätyksiä, Pieniä piirroksia, Wakaisia wärsyn päitä, Leikillisiä wärsyn päitä, Hupauksia, Oma-tekoisia Sanan-Laskuja, Pieniä Runoja, Huwitus-lauluja, Rakkauden lauluja, Juoma-Lauluja, Muutama Ajatus Tutkinnon Aineista, Seka-Sanomia, Sydämen Sulatuksia Ihmiselle (Kehoitus armahtamaan kanssa-luotuja, Ihmisen arwo, Luotujen arwo, Linnun pesä, Kissan Poika, Markkinat), Mainioita Suomessa (Suomen suku, Wiipurin pamaus 1495, Nuija-sota Suomessa 1597). Jaakko Juteinin arkkikirjallisuutta vuodelta 1844 on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1844
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Asunto-olosuhteet Hämeenlinnan kaupungissa v. 1908
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8 ihmistä. Kaupunginlääkäri Viktor Manner selvittää tässä teoksessa Hämeenlinnan vuoden 1908 asumisoloja monenlaisten tilastojen avulla. Tilastojen perusteella hän toteaa asuntojen olevan ylimalkaan hyvin pieniä ja perin puutteellisia, "mikäli taloudenpitoon tarvittaviin ja yleensä vaadittaviin mukavuuksiin tulee." Asuinolojen tarkastaminen kuului kaupungin terveyshoitolautakunnan tehtäviin, kunnes vuonna 1931 Hämeenlinnaan perustettiin erityinen asuntotarkastajan toimi.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Manner, Viktor

B. A. Nybergs från hemet erhållna penningar under sin gymnasietid mellan åren 1858–59–60–61
Vuonna 1857 Hämeenlinnassa aloitti toimintansa uusi koulu, Hämeenlinnan siviililukio eli kymnaasi, rehtorinaan tunnettu suomalaisuusmies Gustaf Erik Eurén. Hämeenlinnan kaupunginarkistossa on säilynyt koulun oppilaan Berndt Axel Nybergin (s. 1840) lukioaikainen kirjanpito. Nyberg on merkinnyt kotoaan saamansa rahasummat taulukkoon lukukausittain. Aina kotoa saadut rahat eivät ilmeisesti ole riittäneet, sillä kouluaikansa lopulla Nyberg on kirjannut ylös myös itse rehtori Eurénilta saadun lyhytaikaisen lainan. B. A. Nyberg oli Hämeenlinnan siviililukion oppilaana vuosina 1858–1861. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1864 ja toimi matematiikan opettajana Helsingissä, Tammisaaressa ja Porvoossa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1858
Tekijä:
Nyberg, B. A.

Birger Jarlin linna
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy kesäyössä runoilijalle aluksi uhkaavana Hämeen valloituksen muistomerkkinä, mutta aamunkoitteessa hän muistaa sen myötä levinneen uuden uskon tuoneen hämäläisille vapauden ja rauhan.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Byggnads-ordningar för städerne Tawastehus och Eknäs
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka saattoivat rakentaa suurempia taloja. Rakennusjärjestyksessä annettiin myös ohjeita mm. katujen ja kujien leveydestä ja tulipalojen ehkäisemisestä sijoittamalla seppien ja värjärien pajat syrjemmälle kaupungin keskustasta. Rakennusjärjestysehdotus oli lähetetty päätettäväksi jo vuonna 1815, mutta sille saatiin senaatin vahvistus vasta vuonna 1823.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1823
Tekijä:
Aleksanteri I

Christliga hugswalelser
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää saarnassaan Jumalaa kirkon säästymisestä ja lohduttaa murehtivaa seurakuntaa. Edellisenä sunnuntaina sammutustöiden vielä jatkuessa ja kirkonkin ollessa uhattuna jumalanpalvelus oli pidetty torilla
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Aulén, Carl Gustaf
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2