Selaa aineistoja (yhteensä 495)

Kämärin talo (Raatihuoneenkatu 13)
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa englantilaiseen, skotlantilaiseen, belgialaiseen, hollantilaiseen ja ranskalaiseen jugendiin. Kämärin talossa jugend oli nyt ensi kertaa Hämeenlinnassa muutakin kuin pintaornamentiikkaa. Rakennuksen fasadi oli täysin uudenlainen: se koostui neljästä erikorkuisesta ja erityyppisestä jaksosta. Koristeina oli mm. vähemmän jugendtyyppisiä ikkunoiden tiilikehyksiä ja kolmen ikkunan ryhmiä. Selvää jugendia olivat kierteiset puolipylväät, koristeelliset rännit, kierukat ja hevosenkenkäikkunat. Pääoven kivipilareihin suunniteltuja vesilintuaiheita ei valmiissa talossa ollut. Uutta Helinillä olivat mm. toisen kerroksen uloke kivipäätyineen ja rautakalterit alakerrassa. Sisätilat olivat vielä melko tavanomaisia, paitsi että toisesta kerroksesta kolmanteen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Suutari Görmanin talo
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista aumakattoista puutaloa. Seinissä on uurrettu vaakalaudoitus, jota elävöittää keskiosan sileä laudoitus. Kivijalan yläpuolella on vesilista, ullakkokerroksen erottaa vaakalista. Räystäslaudoitus on porrastettu ja leveä. Piirrokseen on jälkeenpäin lisätty lyijykynällä portti ja pohjakaava. Seinät on ilmeisesti tarkoitettu maalattaviksi keltamullalla. Ikkunanpuitteet ovat valkoiset ja katto tervattu. Piirustuksessa on kirjoitukset: Hyväksytty Hämeen lääninhallituksessa 10.9.1832, maaherra Joh. Fr. Stichaeus. Wilhelm Ladau, Skomakaren Görman. On mahdollista, että toinen rakennuksista säilyi kerrostalojen välissä osoitteessa Hallituskatu 28, mikäli seuraava, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon valokuva-arkiston tieto pitää paikkansa: "Tässä…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1832

Engelin asemakaava 1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli kaavoituksessa yksi keskeisiä näkökohtia ja asemakaavoitus joutui senaatin ja intendenttikonttorin tarkkaan valvontaan. Suomen 1800-luvun kuuluisin arkkitehti ja intendenttikonttorin johtaja Carl Ludvig Engel (1778–1840) muokkasi maanmittari A. W. Zittingin laatiman ruutukaavan pohjalta uuden asemakaavan Hämeenlinnan kaupungille. Engelin kaava hyväksyttiin 17.1.1832. Se edustaa tyypillistä empirekauden asemakaavoitusta, jolle on ominaista mm. aikaisempaa väljempi kaupunkirakenne, leveämmät kadut ja runsaat istutukset. Engelin suorakaiteen muotoinen empirekaava toteutui pääosiltaan ja olosuhteiden pakosta nopeassa tahdissa, vaikka rantaviiva ei nytkään muodostunut kaavan mukaiseksi. Tämä Hämeenlinnan kaava vuodelta 1832 on Suomen tärkeimpiä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1832
Tekijä:
Engel, Carl Ludvig

Gustafssonin asemakaava 1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös Gustafssonin kaava lukeutuu empirekaavoihin, ja se noudattaakin pitkälti Engelin kaavaa. Suurin muutos on kaava-alueen laajeneminen kaupungin pohjoispuolelle ja supistuminen etelästä rannan puolelta. Kaava ulottuu myös Keinusaaren puolelle, jossa näkyvät lääninsairaalan ja kruununmakasiinien alueet. Tämäkään kaava ei kaikilta osin toteutunut, esim. kaavasta poistetut eteläosan tontit ja rakennukset jäivät paikalleen. Digitoitu kaava on maanmittari A. W. Zittingin tekemä kopio Gustafssonin asemakaavasta, ja sitä säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1845
Tekijä:
Gustafsson, C. J. E.

Hämeenlinnan kaupunki n. 1892, talot ja katot eriteltyinä
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim. turvekatot on merkitty omalla värillään. Kadunnimet on kirjoitettu karttaan suomen kielellä. Kartan tekijästä ei ole tietoa. Alkuperäinen kartta on Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1892

Wileniuksen asemakaava 1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi toteutumatta. Seuraavaa asemakaavaa laatimaan ryhtyi arkkitehti ja Hämeen läänin rakennuskonttorin konduktööri Georg Wilenius (1831-1892). Wileniuksen kaavaehdotus valmistui jo vuonna 1867, mutta senaatti hyväksyi sen monien muutosten jälkeen lopullisesti vasta vuonna 1872. Wileniuksen kaavassa puutarhakatuja ja puistoalueita on vähemmän kuin Edelfeltin kaavassa, ja kaupunki on laajentunut vain läntisiltä osiltaan. Myllymäen kaupunginosaan on kaavoitettu 13 korttelia ja toriaukio. Kaupunginosan pääkatuna on Chaussé-katu, nykyinen Turuntie, jonka keskustan puoleiseen päähän Pikkutorille on jo varattu paikka ortodoksiselle sotilaskirkolle. Myös vanhan hautausmaan pohjoispuolelle on kaavoitettu kuusi uutta korttelia. Alkuperäinen kaava on…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Wilenius, Georg

Caweenin asemakaava 1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan asemakaavaan uuden rakennusjärjestyksen edellyttämät muutokset. Kaavamuutokset tehtiin vuosina 1882 ja 1886, ja senaatti vahvisti Caweenin uuden asemakaavan vuonna 1887. Uusi asemakaava oli perusrakenteeltaan edeltäjänsä kaltainen. Oleellisimmat muutokset olivat keskustan itäpuolen ranta-alueen muodostaminen puistoalueeksi ja jo rakennetun Suomen kasarmin alueen merkitseminen kasarmialueeksi. Kaavaan oli piirretty jo myös seuraavana vuonna valmistunut uusi lyseorakennus. Pikkutorille kaavoitettua ortodoksista sotilaskirkkoa yritettiin jossakin vaiheessa jo poistaa kaavasta, mutta senaatti antoi hyväksyntänsä vasta, kun se oli palautettu kaavaan. Tämä vuonna 1887 vahvistettu asemakaava oli keskustan osalta voimassa aina vuoden 1961 kaavan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Caween, Alfred

Hämeenlinnan kaupungin asemakartta 1926
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet kaupunginosat. Kaurialan kaupunginosan kaava oli vahvistettu vuonna 1925, mutta se ei koskaan toteutunut tässä kartassa esitetyllä tavalla. Karttaan on merkitty tonttien numerot ja kadunnimet suomen kielellä. Moni keskustan kaduista oli pari vuotta aikaisemmin saanut uuden nimen. Alkuperäisen kartan mittakaava on 1:6000 ja koko 74 x 69 cm. Karttaa säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttori

Arbinin asemakaava 1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von Arbinin (1717–1791) laatimaan asemakaavan uudelle paikalle. Arbinin ensimmäinen kaava valmistui ja hyväksyttiin vuonna 1777. Lydiaan on digitoitu kuitenkin Arbinin toinen kaavaversio, jonka kuningas allekirjoitti 19.5.1778. Se sisältää edellisvuotiseen verrattuna joitakin muutoksia etenkin teiden sijoittelussa. Arbinin kaava on ns. ruutukaava ja sen ääriviivat ovat taitteiset niin, että kaava muodostaa vuodan muotoisen kuvion. Kaupunkia kiertää lehtipuiden rivistö ja ulompana maaston kuivattamiseksi kaivettu kanava. Kaava toteutui suurelta osin, vaikkakaan kaavan mukaisia rantakatuja, laitureita ja puuistutuksia ei koskaan toteutettu. Kaava oli voimassa aina Hämeenlinna paloon asti vuonna 1831. Arbinin asemakaava on merkittävimpiä kustavilaisen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Arbin, Axel Magnus von

Myllymäen asemakartta
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen vuokratonteille laadittiin ns. valtuuston epävirallinen kaava, jonka tarkoituksena oli jotenkin säännöstellä villiä rakentamista. Digitoitu kartta muistuttaa paljon J. O. Nylundin v. 1903 piirtämää karttaa, joka kuvasi Myllymäkeä ennen uusien tonttien järjestämistä. Suuri osa tonteista on vielä rakentamattomia eli niitty- ja peltotontteja. Tonttijako oli valtuuston kaavan mukainen ruutukaava, jota rikkovat vain kivilouhimolle varattu alue ja muutamat maaston vuoksi viistoon asetetut korttelit Hevoshaankadun (nykyisen Punaportinkadun) pohjoispuolella.
Vuonna 1907 kaupunginvaltuuston tonttivaliokunta teki ehdotuksen uusien vuokratonttien järjestämisestä Ahokadulta (entiseltä Kenttäkadulta) Poltinaholle ja Kankaantaustan kylään vievän maantien (nykyisen…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1907
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2