Selaa aineistoja (yhteensä 8)

Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alunperin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja se edustaa 1910-luvun venäläistä varuskunta-arkkitehtuuria. Jääkäritykistöpatteristo oli muuttanut vuonna 1919 Hämeenlinnasta Tampereelle, missä se muutettiin kaksi patteristoa käsittäväksi Jääkäritykistörykmentiksi. Muutto takaisin Hämeenlinnaan tapahtui lokakuussa 1921. Vuoden 1934 alusta Jääkäritykistörykmentti sulautui Kenttätykistörykmentti 1:een.

Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.

Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona perustettiin vuonna 1878. Sotaväen kasarmit sijoitettiin vanhaa hautausmaata vastapäätä nykyisen Turuntien alkupäähän. Nämä Suomenkasarmien puiset rakennukset valmistuivat vuosina 1882–1883. Tarkk'ampujapataljoonat lakkautettiin ensimmäisellä sortokaudella vuonna 1901 ja kasarmialueet luovutettiin venäläisten käyttöön. Suomenkasarmien alueen punatiiliset rakennukset ovat venäläistä kasarmiarkkitehtuuria 1910-luvun alusta.

Linnankasarmien alueen länsireunassa Tampereentien varrella olevat tiiliset varuskuntarakennukset ovat peräisin 1850-luvun alkupuoliskolta. Vasemmassa reunassa oleva rakennus on aikanaan ollut sairaalakäytössä, kahdessa muussa oli miehistötiloja. Tampereentien suuntainen punatiilinen ampumarata ja maneesi rakennettiin 1910-luvulla. Siitä on jäljellä vain etelänpuoleinen pää.

Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö. Kasarmit rakennettiin 1880-luvulla, ja ne olivat sotilaskäytössä vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin tarkka-ampujapataljoonat ja reservikomppaniat lakkautettiin. Kasarmien ajan rakennuksia ovat alipäällystön asuinrakennus, ns. vääpelin talo ja komppanian päällikön asuin- ja toimistorakennus, molemmat täysin muutettuja, sekä kolme ruutikellaria.
Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmilla toimi ensin vankisiirtola ja vuosina 1919–1923 varavankila. Lammin työlaitos aloitti toimintansa vuonna 1924. Alueen keskellä kohoava kivinen klassistinen asuntolarakennus on arkkitehti Matti Paalasen suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1927. Työlaitokseen voitiin määrätä ojennettavaksi mm. kunnalliskotien niskuroivia hoidokkeja, irtolaisia ja päihdyttävien…

Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä 1870-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä alueen pohjoisosaan nousi kaksi puista asuinrakennusta. Kuvan kasarmi on 1910-luvulta, jolloin kasarmialueen rakentamista jatkettiin. Samaan aikaan alueelle tehtiin punatiilestä myös yhdistetty ampumarata ja maneesi, kolmikerroksinen asuinrakennus lähelle Vanajaveden rantaa sekä korjaamo, talleja ja varastoja. Kuvan miehistörakennuksen länsipäässä toimi pitkään Linnankasarmin sotilaskoti. Vuonna 1997 Tykkimiehet ry avasi tässä kasarmissa Tykistömuseon, joka siirtyi Hämeenlinnaan Niinisalosta. Vuoden 2013 alussa Tykistömuseo, Pioneerimuseo Miehikkälästä ja Viestimuseo Riihimäeltä yhdistyivät Museo Militariaksi.

Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen vuokratonteille laadittiin ns. valtuuston epävirallinen kaava, jonka tarkoituksena oli jotenkin säännöstellä villiä rakentamista. Digitoitu kartta muistuttaa paljon J. O. Nylundin v. 1903 piirtämää karttaa, joka kuvasi Myllymäkeä ennen uusien tonttien järjestämistä. Suuri osa tonteista on vielä rakentamattomia eli niitty- ja peltotontteja. Tonttijako oli valtuuston kaavan mukainen ruutukaava, jota rikkovat vain kivilouhimolle varattu alue ja muutamat maaston vuoksi viistoon asetetut korttelit Hevoshaankadun (nykyisen Punaportinkadun) pohjoispuolella.
Vuonna 1907 kaupunginvaltuuston tonttivaliokunta teki ehdotuksen uusien vuokratonttien järjestämisestä Ahokadulta (entiseltä Kenttäkadulta) Poltinaholle ja Kankaantaustan kylään vievän maantien (nykyisen…

Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1902 alue siirtyi venäläiselle sotaväelle, ja uudessa rakennusvaiheessa palaneet rakennukset korvattiin tiilikasarmeilla. Lisäksi rakennettiin punatiilinen upseerikerho alueen länsilaidalle. Kuvan kasarmirakennus edustaa tätä venäläistä varuskunta-arkkitehtuuria 1910-luvulta. Se sijaitsee edelleen laajan piha-alueen laidalla.