lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 11)

Hämeenlinna
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, joka valmistui vuonna 1871 Hämeenlinnan kuritushuoneeksi. 1900-luvun alussa rakennuksessa toimi jo Hämeen lääninvankila.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen etelänpuoleisesta seinästä. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa oli kuusi valtavaa leivinuunia ja yläkerrassa kuivausullakko. Kruununleipomon jatkeena on 1770-luvulta peräisin oleva päävartiorakennus. Päälinnassa ja kehämuurirakennuksissa toimi kuvan ottamisen aikaan naisvangeille tarkoitettu Hämeenlinnan kuritushuone ja työvankila. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Hämeen lääninvankilan päädystä. Vankila-alue oli ympäröity hirsistä tehdyllä aidalla, joka purettiin vuonna 1897 tiilimuurin tieltä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1897

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna on kuvattu tähän 1900-luvun alun postikorttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, johon sijoittui aluksi Hämeenlinnan kuritushuone. Tämä vuonna 1871 valmistunut rakennus oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle, ja melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja linnan väliselle niitylle. Linnantietä oli kuitenkin korotettu niin, että sitä pitkin pääsi kulkemaan kuivin jaloin. Linnan länsipuolella on arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1871 valmistunut vankilarakennus, jossa 1900-luvun alussa toimi lääninvankila. Päälinnassa ja kehämuurirakennuksissa oli naisvankilan tiloja.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna - Linna
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837–1972. Tiilinen muuri Hämeen linnan vankila-alueen ympärille rakennettiin vuonna 1897. Tätä ennen aluetta ympäröi hirsistä rakennettu korkea aita.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Linna
Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan historiaa ja rakennusvaiheita. Linna oli kuitenkin tuohon aikaan pelkästään vankilakäytössä, joten matkailijoiden piti tyytyä ihmettelemään keskaikaista linnaa muurien ulkopuolelta. Vankilatoiminta jatkui päälinnassa vuoteen 1953 ja sen jälkeenkin vielä kehämuuri- ja päiväsellirakennuksissa aina vuoteen 1972 asti. Entistetty päälinna avattiin yleisölle vuonna 1979.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Järjestyssääntöjä wangeille Hämeenlinnan kuritushuoneessa
Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen nauraminen, laulaminen, viheltely, huutelu, luikkaaminen ja kaikki muutkin sopimattomat kujeet. Vangeille esitellään ohjeissa myös vankilan päiväjärjestys herätyksineen sekä työ- ja ruokailuaikoineen. Ohjeet vangeille on kirjattu sekä suomen että ruotsin kielellä. Ohjeet on allekirjoittanut Hämeenlinnan vankilan johtaja P. A. Brofeldt.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

Kaupunki
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen linna ja lääninvankila ja itärannalla Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
2001
Tekijä:
Savolainen, Hanna

Ohjeita wankivartijoille Hämeenlinnan kuritushuoneessa
Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm. vartijoiden työaikaa, esimiesten tervehtimistä ja vankien käsittelyä pakotilanteissa. Ohjeet on allekirjoittanut vankilanjohtaja, asessori Petter Adolf Brofeldt (1843–1898), jolla oli valtakunnallisestikin merkittävä osuus Suomen vankeinhoidon uudistamisessa 1800-luvun loppupuolella. Brofeldt oli mukana myös Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2