Selaa aineistoja (yhteensä 44)

IMG_0004.pdf
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta puutalosta, joka on edelleen olemassa osoitteessa Armas Launiksen katu 1. Syksyllä 1931 lastentarha sai käyttöönsä uudet ja ajanmukaisiksi kunnostetut tilat entisestä Hämeenlinnan rouvasseuran talosta Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmasta. Talo oli samana vuonna siirtynyt kaupungin omistukseen, ja kunnostuksen jälkeen sinne sijoittui lastentarhan lisäksi myös kaupungin lastenkoti. Johtajana uudessa Kaivokadun lastentarhassa toimi Taimi Aronen ja toisena opettajana Hildi Nystöm. Kuvan lapset leikkivät sisätiloissa olevalla hiekkalaatikolla tuolloin vielä Kaurialan puolella sijainneessa lastentarhassa. Kolmas oikealta on Margit Eskman, josta tuli Kansansaeläkelaitoksen johtaja ja sosiaalihallituksen pääjohtaja. Eskmanin vasemmalla…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930–1931

IMG_0002.pdf
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy kuvassa oikealla. Taloa laajennettiin vuonna 1895 Birger Jaarlin kadun suuntaisella lisäosalla. Samassa yhteydessä vanhaan osaan liitettiin kuvassa näkyvä pitkä avokuisti ja pesutupahuone. Hämeenlinnan kaupungin omistukseen entinen rouvasseuran rakennus tuli vuonna 1931, jolloin siihen sijoittuivat lastentarha ja lastenkoti. Vuonna 1948 lastenkoti oli jo muuttanut pois Kaivokadulta ja koko rakennus oli päivähoidon käytössä. Pitkää kuistia käytettiin pienimpien seimiläisten nukkumapaikkana. Vuosikymmenen lopulla Hämeenlinnan kaupungilla oli kaksi lastentarhaa. Kaivokadun tarhan lisäksi kaupunki oli ottanut vuonna 1946 hoitoonsa Vapaan huollon keskuksen ylläpitämän lastentarhan Myllymäessä Torikadulla. Tarha toimi Hämeenlinnan sisälähetyksen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

IMG_0001.pdf
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa hiihtokilpailuissa menestyneet pääsivät 1950-luvulla mukaan Varuskunnan päiväkodin järjestämiin yhteisiin kilpailuihin. Tuolloin Hämeenlinnan kaupungilla oli Kaivokadun ja Varuskunnan tarhojen lisäksi Sairion lastentarha sekä Leikkipirtti Myllymäessä. Yhteiset hiihtokisat pidettiin Varuskunnan päiväkodin edustalla, nykyisen moottoritien ja kauppakeskuksen kohdalla. Lasten isät ja varusmiehet olivat auttamassa järjestelyissä ja ottamassa aikoja kilpailijoille. Mitalit jaettiin juhlallisesti Varuskunnan päiväkodin salissa fanfaarin säestyksellä, ja tulokset julkaistiin myös paikallislehdissä. Lastentarhalaisten yhteiset hiihtokilpailut loppuivat moottoritien rakentamiseen 1960-luvun alkupuolella.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

Kansanjuhlan yleisöä Parkissa 1890-luvulla
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi rakennuttaa alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Työvoimana rakennustöissä käytettiin Hämeen linnan vankeja. Kaupunginpuistosta eli Parkista tulikin hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja siellä järjestettiin myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Puisto oli kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä asemaan katsomatta. Vuonna 1905 sinne rakennettiin myös kansankeittiö, jonka suunnitteli puistovaliokunnan jäsen H. R. Helin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Saxelin, C. O.

IMG_0014.pdf
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvun loppupuolella. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat Karhuluolalta ylös Aulangonvuorelle johtavat kiviset portaat ja vuoren päällä sijaitseva näkötorni.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Käsikirjaston lukusali vuonna 1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja ei sieltä annettu. Vuonna 1934 käsikirjastossa oli 2663 nidettä. Vuonna 1924 kaupunginkirjaston kokoelmissa oli ollut kaikkiaan vain 7178 nidettä. Kymmenen vuotta myöhemmin niteiden kokonaislukumäärä oli jo 18412. Jokaista kaupunkilaista kohti oli silloin kaksi ja puoli teosta, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli ollut yksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kevättulva Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja muita rakennuksia, jotka rakennettiin suomalaista sotaväkeä varten 1880-luvulla. Tämän vuoksi varuskunta-alueen nimeksi vakiintuikin Suomenkasarmit. Alueen itälaidassa olevat puurakennukset olivat upseerien asuintaloja. Miehistörakennukset olivat näiden takana laajan suorakaiteenmuotoisen pihan ympärillä. Ennen varuskunta-alueen rakentamista kasarmien paikalla oli puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien yrttitarhat ja puutarhat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Kirjastolainausta vuonna 1934
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut olivat jo koko maan parhaat; jokaista asukasta kohti oli kirjastosta lainattu 6,1 kirjaa. Vaikean työttömyyden aikana 1930-luvun alussa kirjaston lainausluvut nousivat edelleen, ja Hämeenlinna olikin lainausluvuissa kolmen parhaan kaupungin joukossa lähes koko 1930-luvun ajan. Vasta sota-aika käänsi lainausluvut laskuun. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa lainaustiskin ääressä työskentelee nuorempi apulainen Anni Saarto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainauskerros vuonna 1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla oli käsikirjasto ja suoraan edessä lainaussali, jonka etuosassa sijaitsi lainauspöytä eli "tiski". Hyllyt oli sijoiteltu säteittäisesti salin puolipyöreään takaosaan. Lainaussalin oikealla puolella oli lukusali ja sen takana vielä erillinen huone tutkijoita varten. Lasten lukusali oli rakennusvaiheessa jäänyt kirjastosta puuttumaan, eikä sitä ollut vielä vuoteen 1934 mennessäkään saatu aikaan, vaikka vapaata tilaakin olisi rakennuksesta löytynyt. Kuvassa lainaustiskin takana erottuvat hämärästi kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti sekä kirjastoapulainen Soini Mujo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainaustiskillä vuonna 1934
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston luettelosta ja pyydettiin sitten virkailijalta. Vaikka "aakkosellinen järjestys" helposti sekaantuikin avohyllyissä ja joitakin varkauksiakin sattui, järjestelmän etuja pidettiin kuitenkin suurempina kuin sen haittoja. Samassa muutoksessa myös vanhanaikainen kirjaluettelo korvattiin kortistolla. Vuonna 1934 otetussa valokuvassa ylimääräinen apulainen Soini Mujo työskentelee kirjaston lainaustiskillä. Lainauksessa oli tuolloin käytössä ns. yksikorttijärjestelmä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2