Selaa aineistoja (yhteensä 6)

Hämeenlinna - Tyttökoulu
Vuonna 1924 perustettu Hämeenlinnan kuusiluokkainen tyttökoulu muutettiin yhdeksänluokkaiseksi tyttölyseoksi vuonna 1933. Valtion kouluksi tyttölyseo pääsi 1.9.1955 alkaen. Tyttölyseon nimi muuttui yhteislyseoksi vuonna 1974 ja Kaurialan lukioksi vuonna 1976. Oma koulutalo tyttökoululle valmistui vuonna 1928 Kaurialaan. Koulurakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia, ja sen piirustukset ovat arkkitehti Toivo Salervon käsialaa. Salervo suunnitteli myös koulun vuosina 1935–1936 rakennetun lisäosan, joka pidensi rakennusta kymmenellä metrillä Erottajankadun suuntaisesti. Koulun pitkäaikaisena johtajana vuosina 1925–1963 toimi rehtori Kyllikki Sarlin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1933

Hämeenlinnan tyttökoulu
Hämeenlinnaan ryhdyttiin perustamaan tyttökoulua jo vuonna 1919. Tarkoitus oli saada valtion ylläpitämä tyttökoulu, mutta hanke ei onnistunut. Lopulta ahkeran varainkeruun jälkeen perustettiin yksityinen, Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiön ylläpitämä koulu vuonna 1924. Kuusiluokkaiseksi tarkoitettu Hämeenlinnan tyttökoulu aloitti toimintansa hyvin vaatimattomasti ja toimi neljä ensimmäistä vuotta kaupungin vuokratiloissa Saaristenkadun vanhalla kansakoululla. Oma koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan vuonna 1928.
Lyseon rehtori Antti Valve kirjoitti koulun vihkiäisjuhlaan runon ”Valkealle koululle”
"Sen rinnalle nyt uusi koulu saa
uus valtiatar uuden Hämeenlinnan
ylitse Kaurialan kattojen
se tervehtäen nostaa valkorinnan.
Sen tyttärilleen opinahjoksi
on rakentanut Hämeen valpas kansa
ja sadat unelmat ja toivehet
sill’ ompi saattajana matkallansa."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928

Hämeenlinnan tyttökoulu
Hämeenlinnaan perustettiin yksityinen kuusiluokkainen keskikoulu tyttöjä varten vuonna 1924. Kaupunki lahjoitti Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiölle tontin Kaurialan kaupunginosasta, vanhan hautausmaan laidalta. Uusi koulutalo valmistui tälle tontille Erottajakadun varrelle vuonna 1928. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Salervo, joka oli aikansa arvostetuimpia koulurakennusten suunnittelijoita Suomessa. Tyyliltään tyttökoulu edustaa 1920-luvun klassismia, ja se oli aikanaan Kaurialan kaupunginosan ensimmäinen suuri kivirakennus. Erottajakadun varrella oli ennestään muutamia puutaloja, mm. aivan koulun vieressä oleva ns. Myllymäen talo, joka tuli vuonna 1936 koulun omistukseen ja toimi mm. vahtimestarin asuntona.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Hämeenlinnan yhteiskoulu
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä Hallituskadun suuntaisen puisen lisäosan. Vuonna 1904 koulutalo siirtyi suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle. Yhteiskoulu rakennutti samalle tontille pari vuotta myöhemmin vielä jugendtyylisen kivirakennuksen. Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, vuodesta 1937 lähtien Hämeenlinnan yhteiskoulu, toimi näissä rakennuksissa aina vuoteen 1955 asti, jolloin sille valmistui uusi koulutalo Hätilään. Rakennuksen edustalla näkyy Pikkukatu, jonka päällysteenä on edelleen alkuperäinen katukiveys. Tämä näkymä on säilynyt suurin piirtein entisenlaisena 1800-luvulta näihin päiviin asti. Vain liikennemerkistä voi päätellä, että kuva on otettu lähellä 1900-luvun puoliväliä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Piirteitä Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun, jatkoluokkien ja yhteiskoulun toiminnasta
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten toimintansa varsinainen Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu. Elokuussa 1900 senaatti myönsi luvan perustaa koulun yhteyteen jatkoluokat, joiden suorittaminen mahdollisti tytöille myös ylioppilastutkinnon ja pääsyn yliopistoon. Suomalainen tyttökoulu muutettiin asteittain yhteiskouluksi vuoteen 1909 mennessä. Vuodesta 1937 lähtien se on tunnettu Hämeenlinnan yhteiskoulun nimellä. Tämän historiikin kirjoittaja rovasti Verneri Vartia (1867–1941) toimi Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun johtajana koulun täyttäessä 50 vuotta vuonna 1928.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Vartia, Verneri

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2