lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 6)

Postikortti_47.pdf
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot edustavat tyylillisesti osittain jugendia ja osittain klassismia, ja niissä on mansaridikatot, joiden avulla saatiin lisää asuintilaa ullakkokerrokseen. Tämä kaupunkikuvallisesti yhtenäinen rakennusryhmä oli purku-uhan alaisena 1980-luvulla. Talot oli jo lunastettu alkuperäisiltä omistajiltaan, ja niiden paikalle oli suunniteltu pysäköintialue. Rakennukset päätettiin kuitenkin suojella, ja kaavamuutoksen jälkeen taloja tarjottiin entisille omistajilleen takaisin ostettaviksi 1990-luvun lopulla. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Hämeenlinnan nahkatehdas osakeyhtiön rakennuksia, joista vanhin oli vuodelta 1888 ja viimeinen rakennettiin 1930-luvun lopulla. Samalle paikalle Saaristenkadun ja Eteläkadun kulmaan oli nahkuri H. A. Grönlund perustanut…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1922

Hämeenlinna - Verkatehdas
Hämeenlinnan verkatehdas perustettiin vuonna 1895. Vanajaveden rannalla Keinusaaressa sijaitsevalle kaupungin vuokraamalle tontille rakennettiin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli insinööri Tenlén, jota pian seurasi insinööri Henrik Holmén. Teknillisenä johtajana toimi saksalainen Karl Neu. Ensimmäisen toimintavuoden lopulla tehtaassa oli 46 työntekijää. Verkatehtaan jugendtyylinen konttorirakennus valmistui vuonna 1907. Konttoritilat olivat rakennuksen keskikerroksessa, ylin kerros oli asuinkäytössä ja alin kangasvarastona.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan verkatehdas
Hämeenlinnaan vuonna 1895 perustettu Verkatehdas laajeni vaatimattoman alun jälkeen kaupungin suurimmaksi työnantajaksi, jonka palkkalistoilla oli parhaimmillaan jopa 1300 työntekijää. Postikorttikuvassa on vasemmalla alueen vanhin tehdasrakennus eli kutomo. Oikealla näkyy vuonna 1907 valmistunut konttorirakennus. Verkatehtaan toiminta Hämeenlinnassa päättyi vuonna 1963. Nykyään alueella toimii kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, jonka avajaisia vietettiin kesällä 2007.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Näkymä keskustasta itään
Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka Vanajaveden rannan suuntainen osa sisälsi kolme suurta tehdassalia ja oli 87,5 metriä pitkä. Tehtaan eteläpäässä oli kaksikerroksinen höyryvoimalaitos savupiippuinen ja pannuhuoneineen ja höyrysahan puoleisessa päässä puinen pukuhuone. Valkoinen rakennus oikealla on Rautatiehotelli, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Matkustajakoti Vanaja. Talo valmistui kolmen perheen asuintaloksi vuonna 1929 arkkitehti Arvo Hännisen laatiman suunnitelman mukaan. Rakennuttajana oli asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat alusta lähtien Rautatiehotellin majoitus- ja ravintolatilat, jotka omisti taloyhtiö.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928

O. Y. Hämeen Sitomo ja Konttorikirjatehdas
Hämeen sitomo- ja konttorikirjatehdas syntyi vuonna 1909, kun Hattulan konttorikirjatehtaan omistaja V. Elfving ja Hämeenlinnan uuden kirjansitomon omistajat Arvi A. Karisto ja Kusti Laurela yhdistivät liiketoimintansa. Yhtiön tehdas sijaitsi Myllymäessä, nykyisen Turuntien varrella tontilla nro 237. Yhtiöllä oli 30–40 työntekijää, ja se tuotti vuodessa lähes 300 000 sidottua tai nidottua kirjaa. Sitomolla oli käytössään sähköllä toimivat nitomis- ja taittamiskoneet, jotka olivat tuolloin ainoat koko sisämaassa. Vuonna 1917 Arvi A. Karisto muutti kustannusliikkeensä osakeyhtiöksi, johon Hämeen sitomo ja konttorikirjatehdas yhdistettiin, samoin kuin Hämeenlinnan uusi kirjapaino.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1917
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2