lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 8)

H:linna - A. G. Skogsterin liiketalo
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta vuodesta 1934 alkaen Skogsterillakin päästiin taas voiton puolelle myynnissä, joka jatkoi kasvuaan sotavuosiin asti. Parhaimmillaan Skogster työllisti 150 ihmistä. Skogsterin tavaratalo oli viimeistä päivää auki 15.3.1977. Yhtiö oli tammikuussa 1977 myyty Keskolle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinna
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan nykyään Piparkakkutalon nimellä. Piparkakkutalo on samoin kuin tavaratalokin arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Kauempana Raastuvankadun varrella näkyy arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema rakennusyhtiö Pohjan talo vuodelta 1912, ja sen takana Rauhankadun toisella puolella on Anniskeluyhtiön jugendrakennus vuodelta 1899.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Kirkkokatu
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna 1906. Piparkakkutalon oikealla puolella näkyy samana vuonna valmistuneen Skogsterin tavaratalon pääty. Skogsterin perheen entisessä kodissa toimii nykyään ravintola.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1906

Hämeenlinna - Raastuvankatua
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisen Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista. Suomessa uutta rakentamista olivat mm. rautabetonivälipohjat, joiden valmistuksessa käytettiin apuna tukholmalaisia asiantuntijoita. Tilaa eri osastoille oli ruhtinaallisesti kaikkiin kaupungin entisiin liikkeisiiin verrattuna, yhteensä 1350 m². Uutta olivat myös suuret näyteikkunat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1907–1909

Hämeenlinna - Raatihuoneenkatu
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix Skogsterilta alkujaan J. J. Jägerroosin jo vuonna 1865 perustaman kauppaliikkeen. Skogsterin liiketoimet menestyivät niin hyvin, että hän rakennutti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä modernin tavaratalon Hämeenlinnaan. Skogsterin koko liiketoiminta saatiin siirretyksi uuteen rakennukseen vuoden 1907 marraskuuhun mennessä. Silloin tavaratalossa toimivat rautakauppa, siirtomaatavarakauppa, kangaskauppa, lasi- ja posliinikauppa sekä pukutehdas.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906–1907

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet, s. 1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö

Skogsterin liiketalo
Anders Gustaf Skogster (1866–1952) perusti vuonna 1905 osakeyhtiön, joka osti talon ja tontin Hämeenlinnan kirkon takaa Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmasta. Tontille Skogster rakennutti uudenaikaisen tavaratalon, jonka piirustukset laati arkkitehti Selim A. Lindqvist. Upeaa jugendtyylistä rakennusta kutsuttiin kaupungissa liikepalatsiksi. Tavaratalossa oli mm. kangas-, rautakauppa- ja sekatavaraosastot sekä räätäliliike. Liike harjoitti myös tukkumyyntiä. Skogster rakennutti tontilleen myös perheensä asuintalon, joka nykyään tunnetaan Piparkakkutalo-nimisenä ravintolana. Skogster rakennutti vielä vuonna 1912 Raatihuoneenkadun puolelle ns. rakennusyhtiö Pohjan talon, jonka arkkitehtina toimi Armas Lindgren. Rakennusosakeyhtiö Pohja oli Skogsterin tytäryhtiö.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
n. 1926

Skogsterin tavaratalo
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta myöhemmin (1906–1907) Skogster rakennutti paikalle uudenaikaisen tavaratalon, jonka arkkitehtina oli Selim A. Lindqvist. Skogsterin liiketalo on kaksikerroksinen kulmastaan pyöristetty jugendrakennus. Kulmassa on kaarevalinjainen torni. Raatihuoneenkadun puoleiset pikkutornit rakennettiin matalampina kuin ne ovat piirustuksessa. Talo oli Suomen ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin raudoitettuja välipohjia. Näin saatiin avarat yhtenäiset myymälätilat. Liiketilaa oli 1350 neliömetriä. Paikallislehti kutsuikin taloa liikepalatsiksi. Tavaratalossa myytiin kankaita, lasia, posliinia, lamppuja, rauta- ja rakennustarvikkeita, maatalousvälineitä jne. Liikkeessä oli jo 1920–30-luvuilla 70–80 työntekijää. Skogsterin liikerakennus on kokenut…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Lindqvist, Selim A.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2