Selaa aineistoja (yhteensä 5)

Hämeenlinna - Hämeen-Suoja
Arkkitehti Ragnar Westman suunnitteli funktionalistisen kaksikerroksisen rakennuksen paikallisen suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön käyttöön. Hämeen Suojana tunnettu rakennus nousi Palokunnankadun varrelle vuonna 1930. Kellarikerrokseen rakennettiin tykki- , auto- ja ajokaluvajat sekä yksi pieni asunto. Toiseen kerrokseen tuli koko kerroksen mittainen juhlasali ja kolmanteen kokoustiloja. Ullakolle arkkitehti suunnitteli ampumaradan. Hämeen Suojan rakennus on edelleen paikallaan osoitteessa Palokunnankatu 12. Kuvassa näkyvät muurit ja portit on kuitenkin purettu talon molemmista päistä. Nykyään rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on liiketiloja ja muissa kerroksissa vuokrattavaa juhla-, näyttely- ja kokoustilaa. Viereinen rakennus kuvassa on Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma, joka valmistui vuonna 1929.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1930

Lammin suojeluskuntatalo
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilbergin mäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti lahjoitusvaroja ja pidettiin talkoita, joissa mm. kuljetettiin Evolta edullisesti hankittuja tuulen kaatamia runkoja rakennuspuiksi. Ison hirsirakennuksen piirustukset oli laatinut hämeenlinnalainen rakennusmestari V. Ansas, ja talon rakentamisesta vastasi rakennusmestari ja kirvesmies J. K. Helminen. Uusi suojeluskuntatalo vihittiin käyttöön Tapaninpäivänä vuonna 1925. Rakennus ehti palvella suojeluskunnan kokoontumis- ja koulutuspaikkana vain yhdeksän vuotta, ennen kuin se tuhoutui tulipalossa syyskuussa 1934. Samalla paikalle, vaikkakin julkisivu tielle päin, rakennettiin uusi suojeluskuntatalo, Turvan talo, joka valmistui syyskuussa 1935.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926, viimeistään 1934
Tekijä:
Hannula, Pentti

Palanderin talo (Lukiokatu 4)
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana rakennuksen julkisivut vuorattiin uusrenessanssityyliin ja maalattiin öljymaalilla. Myös pärekatto korvattiin asfalttihuovalla. Rakennuspiirustukset vuodelta 1875 liittyvät juuri tähän muutostyöhön. Lehtori Gadd rakennutti myös koristeellisen portin ja uuden aidan tontin ympärille. Lehtori E. W. Palanderin aikana talossa toimi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori vuosina 1884–1890. Palanderit muuttivat Helsinkiin vuonna 1904, ja talon seuraava omistaja oli piirilääkäri Karl Johan von Fieandt, jonka perhettä asui talossa aina vuoteen 1968 asti. Osa talosta oli 1920-luvulta lähtien ensin Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin, myöhemmin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan omistuksessa. Piharakennukset ovat suojeluskuntapiirin ajalta 1920- ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1875

Suojamäki, julkisivu
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Tyrvännön Suojeluskunta 1918
Tyrvännön kuntakokous katsoi 18. syyskuuta 1917 "yksimielisesti suotavaksi ja toivottavaksikin suojeluskunnan perustamisen kunnan alueelle". Lokakuussa Lepaan puutarhaopistolaisten keskuudessa alettiin pitää harjoituksia pomologi Olavi Collanin ja puutarhuri Jussi Ritarin johdolla, ja joulukuussa tyrväntöläiset tekivät päätöksen suojeluskunnan perustamisesta. Kansalaissotaan osallistui 24 Tyrvännön suojeluskuntalaista. He muodostivat myös kantajoukon, kun järjestetty suojeluskuntatoiminta alkoi sodan jälkeen. Alkuaikoina jäseniä oli 40–50, myöhemmin 70–80. Tyrvännön suojeluskunta kuului alkuvaiheessa ratsujoukkueena Hauhon ja Luopioisten alueeseen, myöhemmin polkupyöräjoukkueena Hattulan ja Kalvolan alueeseen. Tyrvännön suojeluskunnan ensimmäinen paikallispäällikkö oli Jussi Ritari. Häntä seurasivat August Koski, Otto Reijonen ja Aatto Mattila. Toiminnan päätavoite oli maanpuolustustahdon ja isänmaallisen hengen lujittaminen, mutta myös sotilastaitojen ja urheilukunnon kehittäminen.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1918
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2