Selaa aineistoja (yhteensä 9)

Aulangon puistoa
Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli samaa pyöreää muotoa toistava kukkaistutus. Suihkulähde rakennettiin viimeistään vuonna 1886, jolloin sanomalehti Hämäläinen ihasteli sitä näin: "Yksi niistä (suihkulähteistä) on täydellinen taideteos, muhkeaan stiiliin laitettu, suuri ja komea, useilla etevillä veistokuvilla kaunistettu."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Aulangon puistoa
Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa, esim. hopeapoppelia ja cypressiä, paitsi tammia ja lehmuksia y.m. ... Itse kartanon edessä kasvaa monta lajia kukkia monenmuotoisissa rabateissa. Täällä on myöskin suurista kallion lohkareista muodostettu luola, jossa on kalvetta suven helteellä ja jossa suihkulähde vielä ilmaa virkistää. ... Monta muutakin veistokuvaa on puutarhassa sekä kauniita vaaseja. Reflexionipalloja on useita sekä suuria erivärisiä vedellä täytettyjä lasipalloja, jotka auringon paisteessa näyttävät mahdottomilta kastehelmiltä."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912

Aulangon puistoa - Ravintola
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen avattiin hotelli-ravintola. Karlbergin päärakennus tuhoutui kuitenkin jo seuraavana vuonna tulipalossa. Samalle paikalle rakennettiin uusi, arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema hotelli- ja ravintolarakennus. Aulangon suosio matkailukohteena kasvoi kuitenkin niin, että kymmenen vuotta myöhemmin rakennus oli jo käynyt liian pieneksi. Se purettiin ja pystytettiin uudestaan Tyrvännön Heralaan. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funktionalistinen hotellirakennus, jonka arkkitehteina olivat Märta Blomstedt ja Matti Lampén.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928, viimeistään 1932

Aulanko - Ravintola parvekkeelta
Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti kaartuva, kivetty ranta ja edempänä taustalla Birger Jarlin linna ja sen takana kohoutuva Hämeenlinna. Siinä on näköalan ihanuutta, joka etsii vertojaan."
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1937

Hämeenlinna  K-O-P.
Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa asunto- ja toimistotiloja. Vuonna 1908 perustettu Suomalainen kirjakauppa muutti pankkitalon päätyyn vuonna 1915. Toripuiston suihkulähteen ja puiden takana häämöttää Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin vuonna 1929 valmistunut pankkitalo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1929

Hämeenlinna - Kirkko
Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos, jollei rahapula olisi jälleen kerran ohjannut kaupungin päätöksentekoa. Kuvanveistäjä Eemil Halonen valmisti Toripuiston suunnittelijan arkkitehti Armas Lindgrenin ehdotuksesta kaksi veistosluonnosta: Hämäläiset kalastajat ja Lähteellä istuva äiti. Valtuuston mielestä veistoshanke oli kuitenkin liian kallis ja luonnokset palautettiin taiteilijalle. Lindgreniltä tilattiin piirros yksinkertaiseen suihkulähteeseen. Säästömielessä myös lähdettä ympäröivä kivetty käytävä jätettiin pois ja suihkulähteen ympärille istutettiin sen sijaan kasveja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Kirkko<br />
Hämeenlinnan kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella päätykolmion koristeena oleva risti erottuu hyvin tässä postikorttikuvassa. Ristin pystyttämisestä sovittiin kirkonkokouksessa elokuussa 1830. Ristin keskikohtaan päätettiin kiinnittää vielä messinkilevystä valmistettu säteilevä aurinko, joka kullattiin. Kirkon laajennustöiden yhteydessä vuonna 1892 muidenkin sisäänkäyntien yläpuolelle kiinnitettiin ristit, mutta ne jäivät ilman kullattua aurinkoa. Keskellä kattoa oleva rautaristikolla ympäröity lyhtymäinen koriste on peräisin vuodelta 1847, jolloin kirkon katto uusittiin ja päällystettiin rautapeltilevyillä. Vanha kuparikatto myytiin. Vuonna 1849 pääoven yläpuolelle lisättiin kirkon rakennusvuodesta kertova teksti: År 1798. År-sana poistettiin kuitenkin vuonna 1913, jolloin messinkinumerot kunnostettiin ja kiillotettiin kirkon ulkomaalauksen yhteydessä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Kirkkopuiston suihkulähde
Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät vaihtoehdot, mutta säästösyistä päädyttiin Lindgrenin ehdottamaan yksinkertaisempaan suihkukaivomalliin, jonka kustannukset olivat 3250 markkaa. Lisäsäästöä saatiin vielä jättämällä kaivoa ympäröivä kivetty käytävä rakentamatta. Suihkukaivon taustalla torin laidalla näkyvät Raatihuone, Bogdanoffin talo ja vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin rakennus.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1922

Hämeenlinna - Toripuiston suihkukaivo<br />
Arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli Hämeenlinnan torin yläreunaan puistoalueen, jonka rakennelmiin kuului mm. kuvassa näkyvä suihkukaivo.Toripuisto valmistui syksyllä 1911. Samassa yhteydessä aiemmin hiekkapäällysteinen tori sai kiveyksen. Taustalla näkyvät kaupungin Raatihuone ja vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin liiketalo. Niiden välissä on matalia puutaloja, mm. A. Bognadoffin perikunnan omistama talo, joka siirtyi vuonna 1916 Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin omistukseen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1914
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2