Selaa aineistoja (yhteensä 4)

Terveys- ja sairashoidolliset olot Hämeenlinnan kaupungissa
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Manner selvitys julkaistiin painettuna samana vuonna. Ajankohtaisia asioita kaupungin terveydenhuollossa tuolloin olivat vesijohto- ja viemärityöt sekä kaupunginsairaalan laajennus. Manner esittelee terveyden- ja sairaanhoidon tilanteen historiallista taustaa vasten, esim. väestö- ja kuolleisuustilastoja teoksessa on yli sadan vuoden ajalta. Teoksen liitteenä on terveydenhuoltoon liittyviä virallisia ohjeita, mm. Hämeenlinnan kaupungin terveyshoitosäännöt vuodelta 1903.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Manner, Viktor

Kunnallissauna ja Itäinen Linnankatu
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen 1858 mennessä kadun nimeksi oli tullut Östra Slottsgatan (Itäinen Linnankatu), kunnes 1920-luvulla katu nimettiin jälleen Kirkkokaduksi. Linnankatu nimeen palattiin uudelleen 1950-luvulla, kun silloisen Linnankadun (entisen Läntisen Linnankadun) nimi muutettiin Sibeliuksenkaduksi. Kunnallinen kylpylaitos eli Kunnallisauna valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1912. Kunnallissauna oli kaupungin viimeisiä jugendtyylisiä rakennuksia, ja sen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila. Saunan sisäänkäynti oli Linnankadun ja Koulukadun kulmassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912

Kylpylaitos
Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen 1967 asti. Sen jälkeen rakennuksessa on toiminut mm. alueradio, äänitysstudio ja virastoja. Rakennus remontoitiin perusteellisesti vuonna 2007.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912

Haapamäen kansakoulu
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina…
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Elo, Hugo I.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2