lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 38)

Ajan Wiete, elli Moninainen Runo-kokous
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä olevia aiheita olivat mm. suomen kielen asema (Kiwi-piirros Häpy-patsaassa Suomen Oppineille) ja eläinten suojelu (Kuoharista elli Salwajasta). Suurin osa kokoelman runoista noudattaa kalevalaista runomittaa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1817
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Arkkikirjallisuutta
Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi laulun laitosta, Hengen herätyksiä, Pieniä piirroksia, Wakaisia wärsyn päitä, Leikillisiä wärsyn päitä, Hupauksia, Oma-tekoisia Sanan-Laskuja, Pieniä Runoja, Huwitus-lauluja, Rakkauden lauluja, Juoma-Lauluja, Muutama Ajatus Tutkinnon Aineista, Seka-Sanomia, Sydämen Sulatuksia Ihmiselle (Kehoitus armahtamaan kanssa-luotuja, Ihmisen arwo, Luotujen arwo, Linnun pesä, Kissan Poika, Markkinat), Mainioita Suomessa (Suomen suku, Wiipurin pamaus 1495, Nuija-sota Suomessa 1597). Jaakko Juteinin arkkikirjallisuutta vuodelta 1844 on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1844
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Birger Jarlin linna
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy kesäyössä runoilijalle aluksi uhkaavana Hämeen valloituksen muistomerkkinä, mutta aamunkoitteessa hän muistaa sen myötä levinneen uuden uskon tuoneen hämäläisille vapauden ja rauhan.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Erhetyksen Waikutus, elli Lapsen Murha
Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on uupunut äitinä tuskaisessa tilassansa". Murhe, kipu ja "houraus" saavat kertomuksen tytön tukehduttamaan lapsensa heti synnytyksen jälkeen, ja hän kuolee itsekin muutaman päivän kuluttua surkeassa tilassa, sillä hän pitää syntiänsä suurempana kuin Jumalan armoa. Kertomus päättyy Juteinin runoon Oma tundo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Hämeenlinna tammikuun 19 p:nä 1639-1939 : juhlaviikko kesäkuun 18-25 p:nä 1939
Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta tammikuussa 1939. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi vietettiin juhlaviikkoa 18.–25. tammikuuta ja kaupungin "nuori polvi" sai juhlan muistona oheisen juhlajulkaisun omakseen. Julkaisu alkaa kuvitteellisella kurkistuksella elämään Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa 1600-luvulla. Lisäksi teos sisältää hämäläisrunoilijoiden juhlaa varten kirjoittamia runoja sekä valokuvia 1930-luvun Hämeenlinnasta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1939

Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan viidennessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1890.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Cajander, Paavo

Hämeenlinnan lyseekartanon vihkijäisissä
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on digitoitu Lydiaan vuonnan 1890 ilmestyneestä Hämäläis-osakunnan viidennestä Kaikuja Hämeestä -albumista, jossa lyseon vihkiäisten vuosiluku on virheellisesti 1886.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Huilun Humina, elli Takaisin Tulo Wäinämöisen Hywästi jätöstä
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun huminassa Juteini kuitenkin pyörsi päätöksensä ja palasi Väinämöisensä luokse. Hän ei kuitenkaan kirjoittanut enää pilkkarunoja, vaan omistautui entistäkin enemmän suomen kielen asialle: "Waikuttamaan walistusta, oma kieli ombi kallis – armas paiste auringosta, wieras kieli walo kuusta." Huilun humina sisältää myös erillisen 16-säkeistöisen runon Elämän muoto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1820
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Itämaalaisia haaveiluja
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja turkinkielisistä runoista.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Hedman, Valfrid
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2