lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 5)

Hämeenlinnan lyseen uudesta koulurakennuksesta
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli huomattava parannus kouluoloihin ja myös merkittävä tapaus Hämeenlinnassa. Tässä kertomuksessa Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt (1839–1888), joka oli lyseon rehtorina uuden koulurakennuksen valmistuessa, selvittää tarkasti uuden koulun suunnitteluvaiheet sekä myös rakennustöiden kulun ja kustannukset. Juhlarunon koulun vihkiäisiin kirjoitti kaupungin oma kasvatti, runoilija Paavo Cajander.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Blomstedt, Kaarlo

Hämeenlinnan messut 18.6.-25.6.1939
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan. Messujen tarkoitus oli ”antaa Hämeenlinnan elpyvälle käsityö- ja teollisuusliikkeelle uutta virikettä tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen ja ennen kaikkea kiinnittää suuren yleisön huomio paikkakunnan tuottajien kykyyn tarjota tarvitsijoille kunnollista tavaraa”. Messupaikkana toimi edellisenä vuonna valmistunut Keskuskansakoulun rakennus Lukiokadun varrella. Messuluettelo sisältää näytteilleasettajien luettelon lisäksi paljon ilmoituksia sekä laajan katsauksen Hämeenlinnan liike-elämän, teollisuuden ja rakennustoiminnan historiaan kaupungin perustamisesta alkaen. Messujulkaisussa kerrotaan myös ensimmäisistä käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen järjestämistä messuista vuonna 1933.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1939

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Yleisradion Elävän arkiston dramatisoitu lyhytfilmi rautateiden alkuvaiheista Suomessa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1962
Tekijä:
YLE Elävä arkisto

Ristisaatto ortodoksisen varuskuntakirkon peruskiven laskemisen juhlassa vuonna 1898.
Hämeenlinnan ortodoksisen sotilaskirkon paikka oli merkitty jo Georg Wileniuksen vuonna 1868 laatimaan asemakaavaan, jonka senaatti hyväksyi vuonna 1872. Tässä kaavassa Pikkutorin keskelle oli merkitty paikka venäläiselle kirkolle, jota ympäröi puisto. Seuraavan kaavan laati lääninarkkitehti Alfred Caween 1880-luvulla, ja hän jätti kirkon paikan merkitsemättä kaavaan. Senaatti vahvisti Caweenin kaavan, mutta vaati kirkon palauttamista tontilleen. Sotilaskirkon rakentamiseen ryhdyttiin kuitenkin vasta vuosisadan loppuvuosina. Kirkon piirustukset laati alikapteeni Nikolai Schultz Donin sotilaspiirin Aleksandrovin kirkon mallia noudattaen. Pietarin sotilaspiirin esimies, insinöörieversti Karaulszikov esitteli vuonna 1895 piirustukset Pietarin sotilasneuvostolle, joka hyväksyi ne. Lopullinen vahvistus piirustuksille ja rakennussuunnitelmalle saatiin keisari Nikolai II:lta vuonna 1897, ja rakennustyöt päästiin aloittamaan seuraavana keväänä. Kirkon peruskiven siunasi arkkipiispa Antoni 10.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1898

Terveydenhoito- ja rakennusohjesääntö Hauhon pitäjälle
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta oli asetuksen määräysten mukaisesti kunnallislautakunnan asiana. Kunnallislautakunnan asiantuntemus terveysasioissa oli maalaiskunnissa yleensä vähäistä, joten asetus määräsi myös, että terveydenhoitoa koskevia asioita käsiteltäessä oli piiri- tai kunnanlääkärillä ja kirkkoherralla oikeus olla läsnä kunnallislautakunnan kokouksissa. Hauholla kunnallislautakunnan alaisuudessa toimi rakennus- ja terveydenhoitolautakunta, johon valittiin jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tuli olla ”rakennusjärjestystä ja terveydenhoitoa harrastavia, kokeneita ja ymmärtäväisiä miehiä”. Hauho oli jaettu piireihin, joihin nimettiin ”katsantomies” valvomaan käytännössä terveysoloja omassa piirissään ja raportoimaan mahdollisista ongelmista…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1895
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2