lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 51)

Vartiorakennus
Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen vartiorakennuksen lisäksi tiepuomi ja vahtikoppi. Piirustus on toisinto yhdeksää eri kaupunkia varten tehdystä tyyppipiirustuksesta, jonka laati Suomen intendentinkonttorin I konduktööri Anton Wilhelm Arppe ja allekirjoitti yli-intendentti Carl Ludvig Engel. Tämä vartiotupa on ilmeisesti ollut ensimmäinen empiretyylinen rakennus Hämeenlinnassa. Rakennus muistuttaa kreikkalaista temppeliä: siinä on doorilaisia pylväitä ja päätykolmion koristeaiheena laakeriseppele. Vartiorakennus valmistui vuonna 1827 Keinusaaren kaupunginosaan, nykyisen taidemuseon pihamaalle. Se purettiin kuitenkin jo 1840-luvulla kruunun viljamakasiinien tieltä. Pieni vahtikoppi säilyi makasiinin kyljessä kuitenkin aina 1900-luvun puolelle asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1826
Tekijä:
Arppe, Anton Wilhelm

Lindbergin talo (Lukiokatu 13)
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa. Pienemmässä asunnossa oli sali, herrainhuone, makuuhuone ja keittiö. Kulma-asunnossa oli sali, herrainhuone, ruokasali, kaksi eteistä, makuuhuone ja keittiö. Piirustuksessa fasadi on Läntiselle Linnankadulle päin. Lindbergin taloksi rakennusta on kutsuttu omistajansa Henrik Lindbergin eli "Posti-Limperin" mukaan. Lindberg osti talon ja tontin postiljooni Elias Lönnin perillisiltä vuonna 1905.
Hirsirakennus kuuluu ns. Koilliskulman kortteleihin lähellä Sibeliuksenpuistoa. Nämä Koilliskulman uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta. 1800-luvun lopulla useat alueen puurakennukset vuorattiin koristeellisesti. Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Caween, Alfred

Saaristen koulu
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten varattiin tontti n:o 122 Saaristenkadun varrelta ja samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti nro 123. Tontin ja rakentamisen rahoittajana oli osaksi Anniskeluosakeyhtiö. Koulujen rakentamisesta oli säädetty vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Kaikki 1880-luvulla syntyneet kansakoulutalot olivatkin sitten suuria puurakennuksia, joiden pohjakaava perustui sivukäytäväjärjestelmään ja julkisivut olivat nikkarityylisiä. Hämeenlinnan kansakoulutalo, yksikerroksinen puutalo, jossa oli 9 luokkahuonetta valmistui 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. "Uljaimpia rakennuksia koko kaupungissa" hehkutti Hämäläinen-lehti. Vuonna 1882 koulun tontille valmistui myös tiilinen ulkohuonerakennus, jossa olivat halkovaja ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Caween, Alfred

Kylpylaitos
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta ilmoitettiin Hämäläinen-lehdessä 9.5.1878 näin: "Hämeensaaren uusi kylpylaitos Hämeenlinnassa avataan kesäkuun 11. p. kylpyvieraille. Laitoksessa on joka päivä tarjonna kaikenlaisia kylpyjä, joita vesiparannuslaitoksessa käytetään, kuin myös kylpyjä lääkkeitten kanssa. Sähkövoimaa käytetään tarpeellisissa tapauksissa, ja keuhkotautisille pidetään tarjonna taajennettua ilmaa. Erilaisia mineralivesiä on myöskin saatavilla. Lääkärihoitoa toimittaa tohtori Carl Bartram. Kylpyhinnat kohtuulliset." Myöhemmissä ilmoituksissa suositeltiin mm. mutakylpyjä, sähköhoitoa ja hierontaa. Kylpylaitoksen johtajana toimi kaupunginlääkäri Carl Bartram. Polttimomestari Adolf Kiuttu osti Hämeensaaren kylpylaitoksen sen perustajayhtiöltä vuonna 1891. Kesäkuussa 1899…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Caween, Alfred

Nikolai Homilkan talo
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa oli kamari ja taloustiloja. Talo oli vuoraamaton hirsirakennus ja vailla koristeellisia yksityiskohtia. Homilkan talo sijaitsi tontilla numero 172, joka laskettiin 1860-luvulla kuuluvaksi Myllymäen kaupunginosaan. Nykyisin tontti olisi Kaurialan puolella, suunnilleen Lukiokadun ja Armas Launiksen kadun risteyksessä. Vuokratonttien rakennukset olivat keskikaupungin rakennuksia vaatimattomampia. Kaupungin vuokratonttialueiden Myllymäen, Linnanniemen ja 1910-luvulta lähtien rakennetun Sairion rakennuskanta muodostui paljolti samanlaiseksi. Kaupungin rakennusjärjestykset eivät pitäneet vuokratonteilla. Valtuusto hyväksyi siksi 1899 rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan ehdotuksen, että rakennukset oli vuokratonteilla sijoitettava kadun…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1861
Tekijä:
Degenaer, P. E.

Kuumelasaretti (Koulukatu 25)
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa voimakkaasti. Myös Keinusaaren aluetta nykyisen Taidemuseon takana mietittiin, mutta vastustajien mielestä kaupungin kauneinta paikkaa ei tulisi antaa sairaalalle, jossa suuri osa potilaista sairasti veneerisiä tauteja. Lasarettirakennuksen suunnitteli ruotsalaissyntyinen arkkitehti P. E. S. Degenaer. Kauniin puurakennuksen julkisivun erilaiset laudoitusvyöhykkeet oli eroteltu puisin listoin. Julkisivun keskirisaliittiin liittyi päätykolmio räystäskukkasineen. Rakennukseen tuli viisi potilashuonetta kahden puolen käytävää, lääkärin vastaanottohuone, leikkaushuone, hoitajattaren huone, kylpyhuone, kaksi sisäkäymälää ja keittiö. Avarassa keittiössä oli leivinuuni ja ovi pihalle. Potilaspaikkoja oli aluksi 17 aikuiselle ja kahdelle lapselle. Huoneissa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Åhlbergin talo, julkisivu Rantakadulle 1
Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik Svante Degenaer piirsi tuomarille komean kolmikerroksisen kivitalon vuonna 1860. Piirustuksessa on myös Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1855–1865 toimineen Carl Albert Edelfeltin nimi. Arkkitehti Degenaer oli muttanut Ruotsista Helsinkiin v. 1857. Hän asui perheineen Hämeenlinnassa vuosina 1882-1887 ja teki tuona aikana mm. kaupungin kuumelasaretin piirustukset. Tuomari Åhlbergin talo jäi kuitenkin tuntemattomasta syystä rakentamatta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Haapamäen kansakoulu
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina…
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Elo, Hugo I.

Rengon kunnalliskoti
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin lopulta kuitenkin oman laitoksen rakentamisen kannalle. Kunnalliskodin tontti ostettiin vuonna 1925, ja kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kunnalliskodin piirustukset alkuvuodesta 1927. Rakennusurakka annettiin Kalle Ihamäelle, ja vielä kesken rakentamisen taloon päätettiin mm. asentaa keskuslämmitys. Rakennus valmistui syksyllä 1929. Loppuvuosi kului kunnalliskodin kalustamiseen: hankittiin mm. rautaiset sängyt, mutta pöydät ja tuolit teetettiin oman kylän puusepillä, "sillä toivottiin ne tulevan vahvemmat kuin tehtaassa tehdyt". Vihkiäisiä päästiin viettämään 26. tammikuuta 1930, ja kunnalliskodin ensimmäisenä johtajattarena aloitti peräti yhdentoista hakijan joukosta valituksi tullut Hilma Viinanen. Päärakennuksessa tehtiin vuonna 1938…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennustoimisto

Matkustajakoti Vanaja, julkisivut
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Arkkitehti Arvo Hänninen suunnitteli rakennuksen näiden kolmen perheen asuinrakennukseksi. Asunnot sijaitsivat talon toisessa kerroksessa. Kahdessa asunnossa oli viisi huonetta, keittiö ja palvelijan huone, yhdessä neljä huonetta, keittiö ja palvelijanhuone. Kellarikerroksessa pihan puolella oli talonmiehen asunto ja autotallit. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat kuitenkin alusta lähtien hotelli- ja ravintolatilat, jotka taloyhtiö omisti. Talossa asui 1930-luvulla mm. arkkitehti Harry W. Schreck. Teollisuusneuvos Mikko Kaloinen osti kiinteistön 1930-luvun lopulla, ja siinä asui tämän jälkeen Kaloisen sukulaisia ja hänen omistamiensa yritysten toimihenkilöitä.
Ulkoasultaan klassistinen matkustajakoti Vanaja on säilynyt lähes ennallaan.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Hänninen, Arvo
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2