lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 51)

Sargrenin talo
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan "vanhahtava"; se edusti 1800-luvun lopun klassismia. Voimakkaasti ulospäin työntyvä keskiuloke jakoi julkisivun kahteen osaan. Kummallakin sivulla oli kolme symmetrisesti sijoitettua ikkunaa. Vesilistan yläpuolella kiersi rapattujen kasettien nauha. Rungon vasemmalla sivulla oli pieni siipi sisäänkäynteineen. Oikealle puolelle oli piirretty koristeellinen portti. Sargrenit muuttivat pois Hämeenlinnasta vuonna 1905, ja rakennus siirtyi tämän jälkeen pääasiassa liike-elämän käyttöön. Kauppias Karl Nieminen piti siinä vaatetusliikettä vuoteen 1918 asti. Hänen aikanaan itäpäätyyn lisättiin kellarihuoneisto. Niemisen jälkeen talon omisti kauppias Johan Helenius. Vuonna 1925 rakennusta jatkettiin elokuvateatterisiivellä G. W. Nybergin piirustusten…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helenius, August

Anniskeluyhtiön talo
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin Hämeenlinnan valtuusto päätti monopolisoida myynnin. Monopoli oli Suomen oloissa harvinaisen aukoton. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Anniskeluyhtiö rakennutti vuonna 1889 oman talon, jonka jugendtyyli näkyy lähinnä rikkaassa koristelussa. Pyöristettyä kulmaa koristaa torniaihe ja kaksi parveketta. Viininlehväkoristeet viittaavat talon käyttöön. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja.
Vuonna…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Skogsterin tavaratalo
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta myöhemmin (1906–1907) Skogster rakennutti paikalle uudenaikaisen tavaratalon, jonka arkkitehtina oli Selim A. Lindqvist. Skogsterin liiketalo on kaksikerroksinen kulmastaan pyöristetty jugendrakennus. Kulmassa on kaarevalinjainen torni. Raatihuoneenkadun puoleiset pikkutornit rakennettiin matalampina kuin ne ovat piirustuksessa. Talo oli Suomen ensimmäisiä rakennuksia, joissa käytettiin raudoitettuja välipohjia. Näin saatiin avarat yhtenäiset myymälätilat. Liiketilaa oli 1350 neliömetriä. Paikallislehti kutsuikin taloa liikepalatsiksi. Tavaratalossa myytiin kankaita, lasia, posliinia, lamppuja, rauta- ja rakennustarvikkeita, maatalousvälineitä jne. Liikkeessä oli jo 1920–30-luvuilla 70–80 työntekijää. Skogsterin liikerakennus on kokenut…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Lindqvist, Selim A.

Sähkökeskusasema
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki Tampereella sähköisiä katuvaloja oli saatu ihailla jo vuodesta 1889.) Toukokuussa 1899 "sähköhuonetta" alettiin lopulta rakentaa raatihuoneen tontille ja saman vuoden lokakuussa ensimmäiset sähkövalot jo syttyivät kaupungissa. Sähködynamo sai käyttövoimansa höyryturbiinista, joka oli tuotu Ruotsista. Höyrypannu oli tilattu Englannista. Laitos kehitti aluksi virtaa vain katuvalaistukseen.
Kun kaupunkilaiset vaativat sähköä myös sisävalaistukseen, vanha sähkölaitos vuokrattiin 1908 Sähkö-Osakeyhtiö AEG:lle ja laitokseen hankittiin uudet tehokkaammat laitteet. Laitos lunastettiin kuitenkin kaupungille takaisin 1918, kun sähköntuotossa oli edelleen ongelmia. Kun teollisuus alkoi sähköistyä, Hämeenlinna liittyi 1921 Hämeen Sähkö-Osakeyhtiöön.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

Palanderin talo (Lukiokatu 4)
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana rakennuksen julkisivut vuorattiin uusrenessanssityyliin ja maalattiin öljymaalilla. Myös pärekatto korvattiin asfalttihuovalla. Rakennuspiirustukset vuodelta 1875 liittyvät juuri tähän muutostyöhön. Lehtori Gadd rakennutti myös koristeellisen portin ja uuden aidan tontin ympärille. Lehtori E. W. Palanderin aikana talossa toimi myös Hämeen Sanomien kirjapaino ja konttori vuosina 1884–1890. Palanderit muuttivat Helsinkiin vuonna 1904, ja talon seuraava omistaja oli piirilääkäri Karl Johan von Fieandt, jonka perhettä asui talossa aina vuoteen 1968 asti. Osa talosta oli 1920-luvulta lähtien ensin Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin, myöhemmin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunnan omistuksessa. Piharakennukset ovat suojeluskuntapiirin ajalta 1920- ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1875

Hämeenlinnan kauppahalli
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin yläkerrassa osa kojuista.…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Lindgren, Armas

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Toripuiston paviljongit 1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Lindgren, Armas

Wetterhoff, fasadi Panimokadulle
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten vuokrattiin Vanajaveden rannalta talo, jonka Wetterhoff osti kolme vuotta myöhemmin koulun toimipaikaksi. Talossa oli aikaisemmin ollut mm. yleinen sauna, joten korjauksia oli tehtävä: yläkertaan rakennettiin kutomosalit, johtajattaren asunto ja oppilasasuntoja. Alakertaan tuli luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä.
Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli J. F. Lönnholzin hallussa. Vuodelta 1878 on säilynyt ulkoasun muutospiirustus. Arkkitehti Lambert Pettersson suunnitteli vuonna 1922 muutoksen, jossa rakennuksen itäosaa korotettiin yhdellä kerroksella. Muutostyö valmistui vuonna 1925, ja vuonna 1929 myös Palokunnankadun puoleinen osa korotettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Pettersson, Lambert
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2