lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 51)

Heinun kansakoulu
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta järjestäisi kylään koulun. Tarjous kuitenkin torjuttiin luettelemalla ajankohtaisemmat rakennushankkeet.
Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912

Hovinkartano, jugendlinna
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa. Empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla. Rakennuksessa on asuttu siitä lähtien ja sen ulkoasu sekä interiööri ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Rakennuspiirustuksen kaksikerroksinen tiilinen jugendrakennus (nykyinen Taidehovi) valmistui vuonna 1914 hopeahääpäivälahjaksi tuomari Janssonin vaimolle. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana.Taidehovi on järjestänyt näyttelyitä kartanon rakennuksissa vuodesta 1988. Vuonna 1997 Fredrikintorin apteekki Helsingistä museoitiin Hovinkartanoon ja Hovinkartanon taidekeskus avattiin 2006. Hauhon näyttämötaiteen harrastajat ry on esittänyt kartanon pihapiirissä kesäteatteria. Nykyään kartanoon järjestetään kesäisin ryhmävierailuja.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Udd, veljekset

Ihamäen talo Keikkalassa
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä pylvästä. Perustuksessa ja kellarikerroksessa on käytetty Kalvolan graniittia. Rakennuksessa oli alun perin savitiilikatto. Nykyinen peltikatto on asennettu 2000-luvulla. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. Maanviljelijä Eero Ihamäki oli mm. Kalvolan kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 1952–1958.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938

Kalvolan kunnantalo, julkisivu ja leikkauskuva
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista graniittia. Rakennuksen kellariin on piirretty mm. leivintupa, pyykkitupa, valokuvauslaboratorio ja -pimiö. Claes Norstedt toimi lasitehtaan johtajana vuosina 1896–1917.
Vuonna 1922 talon osti Kalvolan kunta, ja siitä alkaen talo palveli Kalvolan kunnantalona. Ilmeisesti Kalvolan odotettiin kasvavan nopeasti, sillä aluksi suuressa kunnantalossa oli vakinainen työhuone vain kunnankirjurilla. Talossa oli 1950-luvulle asti myös pankkitoimintaa. Pääosaa rakennuksesta hallinnoi kuitenkin Kalvolan kunta vuoteen 2009 asti, jolloin Kalvola liittyi Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen kaikki entiset toimijat ovat siirtyivät pois rakennuksesta. Entinen kunnantalo on nykyään tyhjillään. Sen tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Sonck, Lars

Kämärin talo (Raatihuoneenkatu 13)
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa englantilaiseen, skotlantilaiseen, belgialaiseen, hollantilaiseen ja ranskalaiseen jugendiin. Kämärin talossa jugend oli nyt ensi kertaa Hämeenlinnassa muutakin kuin pintaornamentiikkaa.
Rakennuksen fasadi oli täysin uudenlainen: se koostui neljästä erikorkuisesta ja erityyppisestä jaksosta. Koristeina oli mm. vähemmän jugendtyyppisiä ikkunoiden tiilikehyksiä ja kolmen ikkunan ryhmiä. Selvää jugendia olivat kierteiset puolipylväät, koristeelliset rännit, kierukat ja hevosenkenkäikkunat. Pääoven kivipilareihin suunniteltuja vesilintuaiheita ei valmiissa talossa ollut. Uutta Helinillä olivat mm. toisen kerroksen uloke kivipäätyineen ja rautakalterit alakerrassa. Sisätilat olivat vielä melko tavanomaisia, paitsi että toisesta kerroksesta kolmanteen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Hämeenlinnan kauppahalli
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin yläkerrassa osa kojuista.…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Lindgren, Armas

Kauppahuone
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle asti, jolloin uudet omistajat ryhtyivät remontoimaan taloa. Vanhat rakennuspiirustukset löytyivät talon yläpohjasta korjaustöiden yhteydessä. Korjaus tehtiin talon ehdoilla, huonejakoa muuttamatta. Vanhat kaakeliuunit, ovet ja ikkunat säilytettiin. Nykyään rakennus toimii Irja ja Manu Rantalan taidekotina.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Olander, Emil

Hauhon kirkonkylän kansakoulu
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari Anton Färm. Uusi taitekattoinen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Kutilan kansakoulu
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan kartanon maalta tontin. Kuntakokous otti lahjoituksen vastaan, ja päätti nimetä uuden koulun Kutilan kouluksi. Koulun rakennuspiirustusehdotuksia tekemään valittiin August Jussila, Heikki Kulju, A. Andersson ja Aksel Ingman. Suunnitelman mukaan koulun alaosa rakennettaisiin tiilistä, yläosa ja päädyt laudasta ja katto päreistä. Rakennukseen tuli luokkahuone, veistosali ja asunto miesopettajalle. Ulkorakennuksessa sijaitsivat aitta, navetta, rehulato, puuvaja ja käymälät. Saunarakennus oli erillinen. Kouluylihallitus vahvisti rakennuspiirustukset ja rakentajaksi urakkahuutokaupassa tuli. J. A. Hildén. Koulurakennus valmistui ja koulu aloitti toimintansa syksyllä 1916. Opettajaksi tuli Patakankaalta seudun ja kunnan elämään myöhemmin monin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Jussila, August

Kuumelasaretti (Koulukatu 25)
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa voimakkaasti. Myös Keinusaaren aluetta nykyisen Taidemuseon takana mietittiin, mutta vastustajien mielestä kaupungin kauneinta paikkaa ei tulisi antaa sairaalalle, jossa suuri osa potilaista sairasti veneerisiä tauteja. Lasarettirakennuksen suunnitteli ruotsalaissyntyinen arkkitehti P. E. S. Degenaer. Kauniin puurakennuksen julkisivun erilaiset laudoitusvyöhykkeet oli eroteltu puisin listoin. Julkisivun keskirisaliittiin liittyi päätykolmio räystäskukkasineen. Rakennukseen tuli viisi potilashuonetta kahden puolen käytävää, lääkärin vastaanottohuone, leikkaushuone, hoitajattaren huone, kylpyhuone, kaksi sisäkäymälää ja keittiö. Avarassa keittiössä oli leivinuuni ja ovi pihalle. Potilaspaikkoja oli aluksi 17 aikuiselle ja kahdelle lapselle. Huoneissa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2