Selaa aineistoja (yhteensä 223)

Yleiskatsahdus - Hämeenlinna
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemeltä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni Anselm Grahn jo 1850-luvulla. Panimomestari Edvard Kauppinen ja polttimomestari Adolf Kiuttu ostivat panimon vuonna 1903 Hugo Bastmanilta. Adolf Kiuttu muutti perheineen Lukiokadun ja Rauhankadun kulmassa näkyvään puurakennukseen. Rauhankadun puolella sijaitsi myös tiilestä rakennettu kolmikerroksinen bryki eli varsinainen mallasjuomatehdas. Tehdas toimi omistajanvaihdon jälkeen nimellä Bastmanin jälkeläisten olutpanimo. Tehtaan tuotantoon otettiin myös limonadit ja kivennäisvedet, ja yrityksen nimeksi tuli kieltolain säätämisen jälkeen Mallas- ja virvoitusjuomatehdas A. Kiuttu. Panimotoiminta Kiutun tontilla loppui 1930-luvulla, ja kaupunki osti tontin Fredrik Kiutun perikunnalta vuonna 1957. Kaikki Kiutun tontin vanhat rakennukset on…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

A740.4.pdf
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.") Arkkitehti Henrik Reinhold Helin suunnitteli vuonna 1905 Willgrenin liiketalon koko tontin kattavaksi kokonaisuudeksi Raastuvankadun (nyk. Raatihuoneenkadun) ja Itäisen Linnankadun (nyk. Linnankadun) risteykseen. Rakennus olisi ollut merkittävin Helinin Hämeenlinnaan suunnittelemista jugendrakennuksista, mutta suunnitelma toteutui vain osittain: Kulmauksessa oleva vanha puutalo jätettiin vielä paikoilleen ja vain rakennuksen molemmat päät rakennettiin. Rakennukset purettiin vuonna 1968, kun Kanta-Hämeen säästöpankin talo rakennettiin. Willgrenin talo on Helinin töistä ensimmäinen, jossa on kansallisromanttisia piirteitä; detaljeina on Suomen luonnosta poimittuja aiheita, kuten oravia ja puita. Näitä aiheita uskallettiin käyttää vasta sen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Wetterhoffin työkoulu
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna rakennus Palokunnankadulta lännestä päin ennen vuonna 1922 tehtyä itäpäädyn korotusta. Koko rakennus korjattiin kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Vasemmalla kuvassa näkyy Ruotsalaisen yhteiskoulun seinää.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1921

Wetterhoff, fasadi Panimokadulle
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten vuokrattiin Vanajaveden rannalta talo, jonka Wetterhoff osti kolme vuotta myöhemmin koulun toimipaikaksi. Talossa oli aikaisemmin ollut mm. yleinen sauna, joten korjauksia oli tehtävä: yläkertaan rakennettiin kutomosalit, johtajattaren asunto ja oppilasasuntoja. Alakertaan tuli luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä.
Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli J. F. Lönnholzin hallussa. Vuodelta 1878 on säilynyt ulkoasun muutospiirustus. Arkkitehti Lambert Pettersson suunnitteli vuonna 1922 muutoksen, jossa rakennuksen itäosaa korotettiin yhdellä kerroksella. Muutostyö valmistui vuonna 1925, ja vuonna 1929 myös Palokunnankadun puoleinen osa korotettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Pettersson, Lambert

Vitsiälän VPK:n seurahuone
Suomessa alettiin perustaa vapaaehtoisia palokuntia 1800-luvulla, vanhimmat niistä syntyivät Hämeeseen. Hämeen historian mukaan Hauholle perustettiin vapaaehtoinen palokunta, Hauhon WPK, jo vuonna 1888. Tämä hajosi myöhemmin kahtia Vitsiälän WPK:ksi ja Hauhon kirkonkylän WPK:ksi, ilmeisesti vuonna 1896.
Hirsirakenteinen Vitsiälän VPK:n seurahuone rakennettiin talkoovoimin. Avajaiset olivat lokakuussa 1899. Taloa on myöhemmin myös kunnostettu talkoilla. Tanssilava, aluksi ilman katetta, nousi rakennuksen viereen alun perin tukkilaiskisojen tanssitarpeisiin. Heinäkuussa 1949 pidettyihin kisoihin myytiin 10000 pääsylippua! Aikalaismuistelijat kertovat lähitienoon pellonpiennarten olleen täynnä kaikenlaisia kulkuneuvoja. Veneillä tultiin Hämeenlinnasta ja Valkeakoskelta saakka.
Vitsiälän kylä on Hauhon kirkonkylän kainalossa. Kylän keskiaikaisperäinen kylätontti näkyy yhä vanhojen kyläraittia kehystävien talojen tiivistymänä. Vitsiälä oli 1900-luvun alussa tiheästi asuttu.
Tanssit…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Pätiälä, J. T.

Vartiorakennus
Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen vartiorakennuksen lisäksi tiepuomi ja vahtikoppi. Piirustus on toisinto yhdeksää eri kaupunkia varten tehdystä tyyppipiirustuksesta, jonka laati Suomen intendentinkonttorin I konduktööri Anton Wilhelm Arppe ja allekirjoitti yli-intendentti Carl Ludvig Engel. Tämä vartiotupa on ilmeisesti ollut ensimmäinen empiretyylinen rakennus Hämeenlinnassa. Rakennus muistuttaa kreikkalaista temppeliä: siinä on doorilaisia pylväitä ja päätykolmion koristeaiheena laakeriseppele. Vartiorakennus valmistui vuonna 1827 Keinusaaren kaupunginosaan, nykyisen taidemuseon pihamaalle. Se purettiin kuitenkin jo 1840-luvulla kruunun viljamakasiinien tieltä. Pieni vahtikoppi säilyi makasiinin kyljessä kuitenkin aina 1900-luvun puolelle asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1826
Tekijä:
Arppe, Anton Wilhelm

Värjäri Aulénin talo (Raatihuoneenkatu 23)
Värjäreillä ja karvareilla oli 1800-luvun Hämeenlinnassa melkein oma kaupunginosansa veden äärellä Abborren- ja Svanen-kortteleissa (nykyisten Palokunnankadun, Rauhankadun, Hallituskadun ja Arvi Kariston kadun rajaamalla alueella) sekä Rantakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) reunan rantatonteilla. Värjärimestari Henrik Aulén rakennutti kuitenkin värihuoneensa tiilestä etäämmälle rannasta silloiseen Wågen-kortteliin tontille 105, Raastuvankadun (nyk. Raatihuoneenkadun) varteen. Aulén oli hyvin toimeentuleva värjärimestari. Hänen värjäämössään oli väri- ja kuivaushuone sekä nukanleikkaushuone, jossa vuonna 1851 oli jopa nukanleikkauskone viidellä saksiparilla. Aulénilla oli myös veran pörhötys- ja harjauskone sekä kolme muurattua väriammetta. Niistä kahteen mahtui 20 saavia ja yhteen 12 saavia värilientä. Kuparikattiloihin mahtui yhteensä seitsemän saavia värilientä. Värjärin työvälineet olivat arvokkaita, kuten talonpoikien 1800-luvun muotivärikin, sininen (indigo). Perunkirjoituksessa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1833

Vanha kenttä
Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan vuoden kesäkuussa vietettiin jo avajaisia, sopivasti juuri ennen kaupungissa järjestettyjä valtakunnallisia soitto- ja laulujuhlia. Kun Kaurialan kaupunginosaan valmistui uusi urheilukenttä 1930-luvun lopulla, Hämeensaaren kentästä alettiin yleisesti puhua Vanhana kenttänä. Uudet tielinjaukset halkoivat vanhan kentän 1980-luvun alussa, ja Paasikiventien rakentamisen yhteydessä kentän paikalle rakennettiin pysäköintialue ja puisto. Kuvan taustalla näkyy Rantatorin pohjois- ja itäreunan rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja Wetterhoffin työkoulu.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923–1928

Vaivaisten työhuone (Kaivokatu 22)
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta tonttia Kaivokadun ja Koulukadun kulmasta, vaunumaakari Nyholmin ja vaskenvalaja Gillbergin talojen läheltä. Tontti saatiin, mutta siirto jäi, ja talo päätettiin lopulta myydä. Talon osti Eva Savonius, se siirrettiin keskustaan ja rakennuksesta tuli Ruotsalaisen tyttökoulun huoneisto. Uusi vaivaistalo oli tarkoitus rakentaa, "kun varat sallivat". ("Vaivaiset asetettiin vastaiseksi huudolle, eli vähiten maksua ottava sai köyhän hoitaakseen".) Vuonna 1861 köyhäintyöhuone vihdoin päätettiin rakentaa saadulle tontille, ja se valmistui vuonna 1862. Puisessa päärakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja johtajan huone. Leipomo- ja ulkohuonerakennus rakennettiin kivestä, ja siihen sijoitettiin myös mm. kolme houruinkoppia. Rakennusta ei pariin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1886
Tekijä:
Helander, K. W.

Vainikaisen kahvila
Kuopiossa leipurin opin saanut Kalle Vainikainen ryhtyi Hämeenlinnassa leipomo- ja kahvilayrittäjäksi vuonna 1900. Vuosina 1905–1963 Vainikaisen kahvila ja konditoria toimivat kaksikerroksisessa puutalossa Raatihuoneenkadun ja Linnankadun kulmassa. Rakennuksen alakerrassa oli leipä- ja leivosmyymälä, yläkerrassa varsinainen kahvila. Vainikaisen leipomokin sijaitsi parin talon päässä Linnankadun varrella. Erityisesti 1910–1930-luvuilla kahvila oli hyvin suosittu sekä aikuisten että nuorison kokoontumispaikkana. Vainikaisen talo ja muut tontin rakennukset purettiin vuonna 1963 Keskustalon tieltä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1930–1950-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2