Selaa aineistoja (yhteensä 223)

Aulangon puistoa - Lemmenluola
Aulangon hotellin ja rannan välisellä alueella on jo Hugo Standertskjöldin aikana rakennettu, pohjamuodoltaan nelikulmainen luola. Kivirakennuksen sisällä sanotaan olleen aikanaan saniaisia ja liljoja Venuksen kuvien kera. Katosta riippui punaista valoa antava lamppu. Takaosaan oli sijoitettu sypressejä ja seiniin vettä suihkuttavat jalopeuran päät. Polut Lemmenluolan yläpuolelta kaartuivat alas kohti rantaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulanko - Hotelli
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen suurhotellin, jonka suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Matti Lampén ja Märta Blomstedt. Hotellin moderni, funktionalistinen arkkitehtuuri herätti paljon kiinnostusta, myös ulkomailla. Hotellirakennus ja sen sisustus oli suunniteltu kokonaistaideteokseksi huonekaluja, tekstiileitä ja astioita myöten. Hotellihuoneita uudessa päärakennuksessa oli 56, ja niissä oli yhteensä 83 vuodepaikkaa. Jokaisella huoneella oli oma parveke, josta aukeni kaunis näköala kohti Vanajavettä. Ravintolasaliin mahtui kerralla jopa 760 ruokailijaa, ja ravintolaan liittyi myös laaja ulkoterassi. Hotellin huippukoneistetut keittiötilat ja leipomo edustivat alan uusinta tekniikkaa. Aulanko olikin aikoinaan todellinen loistohotelli, jossa lomailu oli mahdollista vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1938
Tekijä:
Heikkinen, A. V.

Aulanko - Katajisto
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin vieraille. Katajisto oli matkailijoiden käytössä myös everstin ajan jälkeen. Kartanon toinen kerros tuhoutui tulipalossa talvella 1949. Toista kerrosta ei koskaan rakennettu uudelleen, koska rakennus piti korjata kiireesti vuoden 1952 olympialaisten viisiottelijoiden majoitustilaksi. Nykyään rakennuksessa toimii ravintola Aulangon Kievari.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulanko - Linnake
Aulangon puistometsän länsilaidalla sijaitseva Graniittilinna eli Rauniolinna on rakennettu vuonna 1887. Graniittilinnan piirustukset laati insinööri F. W. von Schultz. Linnarakennelmaan kuuluu kolme tornia, joista yksi on muita korkeampi. Matalampiin torneihin pääsee kiipeämään ulkokautta ja korkeammassa tornissa portaat ovat sisäpuolella. Kun Karlbergin kartanossa oli juhlat, liput liehuivat torneissa ja tervetulolaukaukset kaikuivat linnakkeelta. Graniittilinna oli myös tärkeä näköalapaikka vuosisadan vaihteessa, kun puusto sen ympärillä ei vielä peittänyt näkymiä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulanko - Ravintola
Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri pylväiden kannattelema ravintolaterassi julkisivun puolella. Vuonna 1933 ravintolaa jatkettiin rakentamalla sen länsipäähän uusi kaarevanmuotoinen ruokasali, joka oli myös arkkitehti Välikankaan suunnittelema. Koko rakennus purettiin uuden hotellin tieltä vuonna 1937 ja siirrettiin Heralan tilalle Tyrväntöön. Samalle paikalle valmistui uusi ja paljon suurempi funktionalistista tyyliä edustava hotellirakennus vuonna 1938.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928-1933

Aulanko - Ritarimaja
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890. Rakennuksessa oli kahdeksan huonetta, joihin oli kulku keskellä rakennusta sijaitsevasta hallista. Sisäänkäyntiä vartioivat haarniskapukuiset ritarit. Kavaljeerirakennuksen takana näkyy osa vuosina 1928-1937 Aulangolla olleesta ravintola- ja hotellirakennuksesta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

Evo
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi edelleen metsäopiston siirryttyä Helsinkiin. Kuvassa on Evon metsäopiston päärakennus, joka oli valmistunut vuonna 1863. Alun perin yksikerroksinen rakennus on tässä jo korotettuna 1890-luvulla tehdyn korjauksen jälkeen. Vanha koulutalo paloi laskiaisena 1956, ja sen paikalla on nykyään muistokivi. Taustalla näkyy osa oppilasrakennusta, jota kutsuttiin nimellä Pitkä pytinki tai Pitkälä. Tulipalo tuhosi myös Pitkälän 4.11.1941. Evon oppilaitosalueen säilynyttä vanhaa rakennuskantaa vuodelta 1861 edustavat ruokalarakennus ja Niemelän asuinrakennus, jotka on suunniteltu intendentinkonttorissa. Entinen postitalo on vuodelta 1876 ja oppilasasuntolat Rustholli ja Saarela vuodelta 1892.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905
Tekijä:
Laine, H. K.

Gaddin talo
Lehtori Magnus Gadd rakensi asuintalokseen ison nikkarityylisen puurakennuksen vuosina 1877–1881 Kymnaasikadun (nyk. Lukiokatu) varrelle. Myöhemmin rakennusta vielä laajennettiin, niin että parhaimmillaan Lukiokadun puolella oli 19 ikkunan rivi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Alfred Caween. Gaddin talossa eli "Katintalossa" oli vuosien mittaan monenlaista toimintaa. Siellä oli eri aikoina vuokralla mm. kansakoulu, lyseo ja alakouluseminaari, minkä vuoksi taloa nimitettiin myös "Katinkouluksi". Myös kaupunginkirjasto toimi Gaddin talossa pitkään, vuosina 1906–1923. Jo aiemmin samassa korttelissa toiminut historiallinen museo laajeni taloon vuonna 1931. Rakennuksen länsipää purettiin vuonna 1937 valmistuneen keskuskansakoulun tieltä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926, viimeistään 1936

H:linna - EHO:n Ravintola
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa kerroksessa oli liiketiloja, ylemmissä kerroksissa myös toimisto- ja asuinhuoneistoja. Suunnilleen samantyylinen ja samalta ajalta on myös viereinen Hämeen vakuutuksen talo, jonka suunnitteli arkkitehti Harry W. Schreck. Tässäkin talossa kerroskorkeus vaihtelee. Palokunnankadun eteläpuolella, Rantatorin varrella sijaitsi kaupungin ortodoksisen seurakunnan kirkkorakennus, joka purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1940-luku
Tekijä:
Laurila, Usko
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2