Selaa aineistoja (yhteensä 352)

Aulangon puistometsän korkein kohta on Aulangonvuori, joka oli aikoinaan osa hämäläisten muinaislinnojen ketjua. Vuoren kolmeen suuntaan jyrkästi viettävät rinteet tekivät siitä helposti puolustettavan suojapaikan. Vuoren laki on n. 150 metriä merenpinnan yläpuolella ja n. 70 metrin korkeudella viereisen Aulangonjärven pinnasta. Aulangonvuori oli tunnettu näköalapaikka jo varhain 1800-luvulla, jolloin kuvernööri Rehbinder teetti sinne ensimmäisen tien 1800-luvun puolivälissä. Aulangon alueen uusi omistaja Hugo Standertskjöld aloitti 1880-luvulla puistotyöt kunnostamalla vuorelle johtavaa tietä ja rakentamalla sinne kaksi paviljonkia maiseman ihailijoille. Näkötorni ja portaat Aulangonvuorelle rakennettiin kuitenkin vasta 1907.

Aulangonvuorella näkötornin juurella on Matti Välikankaan suunnittelema näköalatasanne, josta aukeaa maisema kohti Aulangonjärveä. Kaksikerroksinen betoniterassi valmistui vuonna 1934 samalla paikalle, jossa aikaisemmin sijaitsi koristeellinen puusta rakennettu paviljonki. Terassin alatasanteella on taiteilija Lennart Segerstrålen maalama metsästysaiheinen seinämaalaus. Segerstråle suunnitteli myös Aulangon opastekylttejä 1930-luvulla.

Lusikkaniemi on yksi Aulangon tunnetuimmista maamerkeistä ja valokuvatuimmista kohteista. Niemi on saanut nimensä lusikkamaisesta muodostaan, joka Aulangonvuorelta alas katsellessa näkyy selvästi. Tässä postikortissa Lusikkaniemestä on käytetty nimeä Aulangon niemi. Myös Hiidenniemi-nimitys tunnetaan varhaisemmilta ajoilta. Mahdollisesti niemessä on esihistoriallisena aikana sijainnut uhripaikka.

Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen tunnelmaan.

Karlbergin tilan uuden omistajan Hugo Standertskjöldin ensimmäisiä töitä 1880-luvulla oli uuden tien tekeminen Aulangonvuoren laelle, joka oli jo vanhastaan ollut upean näköalansa vuoksi suosittu retkikohde. Standertskjöld rakennutti vuoren laelle myös kaksi näköalapaviljonkia maiseman ihailijoita varten. Toinen niistä purettiin ilmeisesti jo varhain, mutta kuvan paviljonki säilyi 1930-luvulle asti.

Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen rajautui puoliympyrän muotoinen hiekkakenttä, jonka keskellä oli pyöreä kukkaistutus. Hiekkakenttää ympäröivät nurmikkoalueet kukkaistuksineen ja ruukkukasveineen. Ruukuissa kasvatettiin mm. agaveja ja palmuja, jotka viettivät talven kartanon kasvihuoneissa. Pihan pengerryksen reunalta alkoi kartanon talouspiha monine rakennuksineen. Taustalla näkyy Vanajaveden rannan peltomaisemaa ja Mäntykärki, jonne Standertskjöldin aikana istutettiin puukujanteita.

Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa auringolta. Etualan pienten ruukkupuiden taakse jää puiston suihkulähde. Hopeapajut reunustavat Vanajaveden rantaviivaa seurailevaa kävelytietä, ja taustalla näkyy vuonna 1924 valmistunut järven ylittävä rautatiesilta.

Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli samaa pyöreää muotoa toistava kukkaistutus. Suihkulähde rakennettiin viimeistään vuonna 1886, jolloin sanomalehti Hämäläinen ihasteli sitä näin: "Yksi niistä (suihkulähteistä) on täydellinen taideteos, muhkeaan stiiliin laitettu, suuri ja komea, useilla etevillä veistokuvilla kaunistettu."

Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa, esim. hopeapoppelia ja cypressiä, paitsi tammia ja lehmuksia y.m. ... Itse kartanon edessä kasvaa monta lajia kukkia monenmuotoisissa rabateissa. Täällä on myöskin suurista kallion lohkareista muodostettu luola, jossa on kalvetta suven helteellä ja jossa suihkulähde vielä ilmaa virkistää. ... Monta muutakin veistokuvaa on puutarhassa sekä kauniita vaaseja. Reflexionipalloja on useita sekä suuria erivärisiä vedellä täytettyjä lasipalloja, jotka auringon paisteessa näyttävät mahdottomilta kastehelmiltä."

Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.