Selaa aineistoja (yhteensä 15)

Tyrväntö - Suotaala
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan talonpoikaiskylä. Kylässä oli hyvin hoidettuja ja vauraita tiloja, jotka pysyivät paikoillaan vuosisatoja. Suotaala oli 1800-luvun lopulle asti tiivis ryhmäkylä, mutta isojaon seuraksena suurin osa taloista siirrettiin kauemmas kylänraitin varrelta. Kyläkeskukseen jäivät vain Mattilan ja Anttilan talot. Keskellä Tyrväntöä sijaitsevasta Suotaalasta tuli kirkonkylä, kun sinne rakennettiin 1700-luvun loppuvuosina Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko. Vanha kirkko oli sijainnut Lepaalla. Suotaala oli myös Tyrvännön kuntakeskus, vaikka varsinainen kunnatalo sinne valmistuikin vasta vuonna 1942. Oma kunnallishallinto lakkasi, kun kunta liiitettiin Hattulaan vuoden 1971 alussa. Kuva Suotaalan kylänraitista on otettu 1920-luvulla Elolankärjestä kirkolle päin.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö - Kirkkomäeltä länteen
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja myös Tyrvännön kunta piti siellä toimistoaan ja kokouksiaan ennen oman kunnantalon valmistumista. Sittemmin seurantalo siirtyi Tyrvännön maamiesseuran omistukseen. Se on edelleen paikallaan Tyrvännöntien varrella. Toinen Elolankärjessä näkyvä rakennus on vuosisadan vaihteessa valmistunut kirjapainonomistaja Puromiehen huvila Leppäranta. Piispa Jaakko Gummerus taas vietti vuosina 1916–1936 kesiään Saarennon huvilassa taustalla näkyvässä Lammassaaressa. Viereisessä niemessä sijiatsivat Suolahden suvun huvilat Petäys ja Kariniemi.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Näköala puistosta - Hämeenlinna
Saksassa painettu koristeellinen postikortti on Knackstedt & Naether -yhtiön tuotantoa. Yhtiö alkoi vuonna 1899 julkaista Souvenir Border Cards -sarjaa, jossa kauniisti koristeltu kehys yhdistettiin maisemakuvaan. Tämän kortin kuva-aiheena on usein kuvattu maisema Kaupunginpuiston rinteeltä Vanhankaupunginlahden yli kohti kasarmialuetta ja Hämeen linnaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Maisema Kaupunginpuistosta
Kaupunginpuiston rakennustöiden aikana puiston etelärinnettä pengerrettiin ja sinne tasoitettiin tukimuurilla reunustettuja terasseja, joille moni puistossa kävijä pysähtyi ihailemaan etelään päin avautuvaa maisemaa kohti linnaa, kaupunkia ja Linnankasarmeja. Tämä oli myös hyvin suosittu kuvauspaikka valokuvaajien ja maisemamaalareiden keskuudessa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin omistama Karlbergin kartano eli Aulanko mainitaan maankuuluna matkailukohteena, ja myös muut reitin varrella olevat kartanot esitellään tarkasti omistajatietoineen.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Panu Koskinen.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan matkailijayhdistys, toimittaja

Kaupunki
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo, jossa oli jo 1830-luvulla kruununapteekin henkilökunnan asuntoja. Pääosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on kuitenkin tehty 1850-luvun puolivälin jälkeen venäläistä sotaväkeä varten. Kasarmien valmistuminen vapautti kaupunkilaiset raskaasta majoitusvelvollisuudesta. 1870-luvulla varuskunta-alueen pohjoisosaan nousi kaksi uutta puista asuinrakennusta, jolloin Kaupunginpuiston puoleisesta osasta kehittyi puistomainen sotilasasuntoalue.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1900

Kaupunki
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen linna ja lääninvankila ja itärannalla Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Kaupunki
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi lisäämällä kuvaan kuutamo ja sinertävä värisävy. Kuutamokorteissa suomalaiset maisemat verhoutuivat yön hämärään, ja niiden tarkoituksena oli protestoida vuoden 1899 helmikuun manifestia ja aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokorteissa kuvattiin usein merkittäviä kansallisia kohteita, mm. historiallisia linnoja. Kuvassa on näkymä Hämeenlinnan kirkon tornista pohjoiseen päin kohti lyseorakennusta ja Hämeen linnaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1901

Hämeenlinna - Näköala kirkontornista Hattelamalan harjuun päin
Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema. Talon takana näkyy Hämeenlinnan kaupungin sähkölaitoksen korkea savupiippu. Raatihuoneen oikealla puolella olevan pitkän puutalon omisti pankinjohtaja ja kauppaneuvos Alexander Bogdanoff. Vikmaninlahti ulottuu kuvan vasempaan reunaan, ja taustalla näkyvät 1880-luvulla rakennetut Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan puukasarmit Myllymäen kaupunginosassa.

Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2