Selaa aineistoja (yhteensä 15)

Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen tunnelmaan.

Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt asuinrakennuksensa kuvaan rastilla.

Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun ohella punakeltainen Suomen suuriruhtinaskunnan lippu. Virallista suuriruhtinaskunnan lippua ei ollut, mutta kuvan punakeltaista lippua suosivat etenkin ruotsinkieliset. Lippujen edessä on Hämeen vaakuna.

Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupungipuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini sekä Aulangonvuoren paviljonki taustallaan Lusikkaniemi ja Aulangonjärvi.

Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun alussa Nybergin perillisten talona. Kauppias G. A. Nyberg oli kuollut vuonna 1894, ja hänen leskensä myi talon ja tontin vuonna 1913 Kansallisosakepankille, joka oli vuokrannut talosta liikehuoneiston kolme vuotta aikaisemmin. Talo purettiin ja sen paikalle rakennettiin kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo. Nybergin perilliset omistivat myös viereisen kaksikerroksisen kivitalon, jossa toimi vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä Enok Rytkösen kirjakauppa, kunnes Rytkönen rakennutti oman talon torin eteläsivustalle lääninhallituksen viereen. Pankkitalon rakentamisen yhteydessä tätä vuonna 1891 rakennettua taloa kavennettiin ja se riisuttiin uusrenessanssikoristeistaan, mutta purkutuomion se sai vasta 1980-luvun alussa. Torin toisessa…

Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.

Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema. Talon takana näkyy Hämeenlinnan kaupungin sähkölaitoksen korkea savupiippu. Raatihuoneen oikealla puolella olevan pitkän puutalon omisti pankinjohtaja ja kauppaneuvos Alexander Bogdanoff. Vikmaninlahti ulottuu kuvan vasempaan reunaan, ja taustalla näkyvät 1880-luvulla rakennetut Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan puukasarmit Myllymäen kaupunginosassa.

Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi lisäämällä kuvaan kuutamo ja sinertävä värisävy. Kuutamokorteissa suomalaiset maisemat verhoutuivat yön hämärään, ja niiden tarkoituksena oli protestoida vuoden 1899 helmikuun manifestia ja aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokorteissa kuvattiin usein merkittäviä kansallisia kohteita, mm. historiallisia linnoja. Kuvassa on näkymä Hämeenlinnan kirkon tornista pohjoiseen päin kohti lyseorakennusta ja Hämeen linnaa.

Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen linna ja lääninvankila ja itärannalla Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia.

Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo, jossa oli jo 1830-luvulla kruununapteekin henkilökunnan asuntoja. Pääosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on kuitenkin tehty 1850-luvun puolivälin jälkeen venäläistä sotaväkeä varten. Kasarmien valmistuminen vapautti kaupunkilaiset raskaasta majoitusvelvollisuudesta. 1870-luvulla varuskunta-alueen pohjoisosaan nousi kaksi uutta puista asuinrakennusta, jolloin Kaupunginpuiston puoleisesta osasta kehittyi puistomainen sotilasasuntoalue.