lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 2)

Öfwer Hauho sokn uti Tawastland (osa 1)
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Hän kuvailee mm. kotipitäjänsä sijaintia, historiaa, talouselämää, maanviljelystä, karjanhoitoa ja luonnonoloja. Lopuksi hän kertoo vielä hauholaisten luonteesta ja ulkonäöstä ja selostaa heidän kasvatustaan, vaatetustaan ja tapojaan. Herkepaeuksen väitöskirja on ilmestynyt vuosina 1956 ja 1981 suomenkielisinä käännöksinä, joista jälkimmäinen sisältää myös ruotsinkielisen alkutekstin. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1756
Tekijä:
Herkepaeus, Christopher Andreae

IMG_0019.pdf
Lammi oli maatalousvaltainen pitäjä aina 1970-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1910 ammatissa toimivasta lammilaisista 90 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuoteen 1970 mennessä tämä osuus oli pudonnut 50 prosenttiin, ja vuonna 1990 enää noin 28 prosenttia lammilaisesta työvoimasta toimi alkutuotannossa. Vuosisadan alkupuolella maataloudessa koettiin kaksi suurta murrosta. Ensimmäisenä tapahtui torppien ja mäkitupien itsenäistyminen kansalaissodan jälkeen, jolloin Lammille syntyi nelisensataa uutta maatilaa. Karjalaisen siirtoväen asutustoiminnan myötä syntyi vielä 164 uutta tilaa. Värillisen postikortin kuvassa on 1940-luvun alun idyllistä maalaismaisemaa jostakin Lammin kylästä. Punamullalla maalattu maatilan päärakennus ulkorakennuksineen sijaitsee mäenkumpareella, jota viljapellot ympäröivät. Kuvan maatilaa tai kylää ei ole toistaiseksi tunnistettu..
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1944
Tekijä:
Foto Niinivaara
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2