Selaa aineistoja (yhteensä 4)

Lindbergin talo (Lukiokatu 13)
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa. Pienemmässä asunnossa oli sali, herrainhuone, makuuhuone ja keittiö. Kulma-asunnossa oli sali, herrainhuone, ruokasali, kaksi eteistä, makuuhuone ja keittiö. Piirustuksessa fasadi on Läntiselle Linnankadulle päin. Lindbergin taloksi rakennusta on kutsuttu omistajansa Henrik Lindbergin eli "Posti-Limperin" mukaan. Lindberg osti talon ja tontin postiljooni Elias Lönnin perillisiltä vuonna 1905.
Hirsirakennus kuuluu ns. Koilliskulman kortteleihin lähellä Sibeliuksenpuistoa. Nämä Koilliskulman uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta. 1800-luvun lopulla useat alueen puurakennukset vuorattiin koristeellisesti. Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Caween, Alfred

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus (Turuntie 2)
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen hyvin säilynyt rakennus kävi 1900-luvun alussa koululle ahtaaksi. Varsinkin voimistelusalin puute oli hankalaa. Suureen laajennukseen ei ollut varaa ja tontti oli pieni. Siksi haluttiin rakentaa vain välttämättömät: luokat, voimistelusali ja tekniset tilat. Uudistus haluttiin kuitenkin tehdä laadukkaasti ja suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Henrik Reinhold Helin, joka piirsi kauniin jugendrakennuksen. Suunnittelussa huomioitiin pedagogiset ja terveydelliset vaatimukset. Rakennuksessa oli mm. keskuslämmitys. Vanhaankin osaan vedettiin vesijohdot ja käytäviin tuli käsienpesualtaita.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Tuomenojan kansakoulu
Rengon ensimmäiseenkansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu saatiinkin nopeasti aikaan ja opettaja K. K. Pelander sai aloitusvuonna 1895 viisikymmentä oppilasta. Kuitenkin vain kolmasosa renkolaislapsista kävi tuolloin koulua. Vuonna 1905 Renko sai jo kolmannen koulun, Nummen koulun. 1920-luvulle tultaessa Rengon kouluista oli saanut päästötodistuksen jo 700 lasta. Haapamäen koulu oli vuoteen 1916 asti toiminut Rengon ainoana kahden opettajan kouluna. Tämän jälkeen myös Tuomenojan kouluun otettiin toinen opettaja. Oppivelvollisuuslain edellyttämä alakoulu sijoitettiin 1920-luvulla Tuomenojan koulun veistosaliin, ja alakoulun opettajalle rakennettiin asunto ullakolle. Koulu kävi kuitenkin pian ahtaaksi, ja koulurakennusta jouduttiin laajentamaan 1930-luvun lopulla. Laajennuspiirustus on vuodelta 1937.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1937
Tekijä:
Laitinen, U. K.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2