Selaa aineistoja (yhteensä 14)

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Hanna Karti selvittelee pro gradu -tutkielmassaan Hämeen linnan palkollisten ja käsityöläisten määrän muutosta Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana 1500-luvun loppupuolella. Tampereen yliopiston tutkielmatietokanta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
2009
Tekijä:
Karti, Hanna

Tavastehus år 1710
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun Ruotsista, myös Suomen puolelta mm. juuri Hämeen linnasta. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi 1770-luvulle asti linnan pohjoispuolella. Hämeen linna sai nykyisen asunsa 1700-luvun aikana oltuaan isonvihan aikana venäläisten hallinnassa. Sodan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko. Päälinnassa toimi siihen aikaan viljavarasto, ja armeijan käyttöön rakennettiin kruununleipomo. Tornien välisiä siipiosia korotettiin, jolloin etelä- ja itätornit jäivät kattorakennelmien alle. Seuraavat korjaustyöt tehtiin kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, jolloin linnaa alettiin kehittää linnoituksena.Tällöin rakennettiin päävartio, läntinen kehämuurirakennus ja linnan ympärille tehtiin vallit ja vallihaudat.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1911

Tulviva Linnanpuisto
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja kaupungin välinen alue on suurelta osin täyttömaata. Nykyiset puistoalueet Linnanpuistoon on perustettu vuonna 1968.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Rytkönen, Enok
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2