lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 13)

2nen Joutsenlampi ja Rosendal
"2nen Joutsenlampi" eli Metsälampi valmistui entisen Linnasuon paikalle Joutsenlammen ja Aulangonjärven väliin jäävälle alueelle 1880-luvun lopulla. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin rakennetulla Joutsenlammella. Metsälammen pohjoispäähän rakennettiin kuvan goottilaistyylinen paviljonki, jota ympäröivään Ruusulaaksoon istutettiin jalopuita ja myös ruusuja, mutta ilmeisesti ruusut menestyivät siellä huonosti ja hävisivät nopeasti. Ruusulaakson paviljongin edessä oli laituri, josta saattoi lähteä soutelemaan lammelle. Metsälammen eteläpäässä oli vielä toinen, pienempi paviljonki.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Aulangon Joutsenlampi
Joutsenlammen rakentaminen oli yksi varhaisimpia puistotöitä eversti Standertskjöldin Aulangolla. Lampi kaivettiin soistuneeseen notkoon keskelle metsää vuonna 1885. Rannat rajattiin kivireunuksella ja keskelle lampea rakennettiin pieni tekosaari. Lammen eteläpäähän tuli kanava-allas ja pohjoispäähän kanava, josta vesi pääsi laskemaan pois lammesta. Kanavien yli rakennettiin puiset sillat, jotka maalattiin valkoisiksi. Polut kiersivät lammen rantoja, ja rannoille istutettiin jalopuita. Pohjoisrannalle rakennettiin huvimaja, ja joutsenetkin saivat oman huvimajansa tekosaarelle. Vuonna 1886 rakennettiin vielä Metsälampi Joutsenlammen ja Aulangonvuoren väliselle alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Aulanko - Joutsenlampi
Aulangon omistaja Hugo Standertskjöld rakennutti 1880-luvun puolivälissä puistometsän soistuneisiin kohtiin kaksi tekolampea, Joutsenlammen ja Metsälammen. Molempien tekolampien rantaan rakennettiin mm. venelaiturit, jotka olivat muodoltaan neliömäisiä aitauksia. Laitureihin oli kiinnitetty veneitä, jotka kuka tahansa puistossa vierailija sai ottaa käyttöön ja lähteä lammelle soutelemaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, joka valmistui vuonna 1871 Hämeenlinnan kuritushuoneeksi. 1900-luvun alussa rakennuksessa toimi jo Hämeen lääninvankila.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten rakennettiin rannan tuntumaan kaksi huvilaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy huviloista pienempi ja vanhempi, joka vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvulla. Uudempi, vuonna 1906 valmistunut huvila puuttuu vielä kuvasta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna - Hevosuittolaituri
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle Hämeenlinna verkatehtaalle, jonka alue erotettiin aidalla puistosta. Aidan takana näkyy toinen ns. Pinellan huviloista ja laiturin takana kaupungin pesuhuone. Pinellan huvilat rakennettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä asunnoiksi Verkatehtaan johtajille.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Pitkäsilta
Tämän postikortin kuva on myös vuonna 1927 ilmestyneen Hämeenlinnan matkailuoppaan kuvituksena. Teoksen kirjoittaja A. Th. Böök kuvailee kaupungin vuonna 1909 valmistunutta siltaa näin: "Kiistalan kaupunginosan yhdistää muuhun kaupunkiin Vanajaveden poikki vievä, graniittitukimuureilla lepäävä kaksijänteinen ristikkosilta. ... Korkealta sillalta on kaunis näköala eri suuntiin, ja se on muutenkin sopiva lähtökohta niille matkailijoille, jotka tahtovat 'Hämeen helmeen' tutustua." Myös vanha hevosuittolaituri oli vielä 1920-luvulla paikallaan sillan Keinusaaren puoleisessa päässä, Pinellan puiston rannassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Hämeenlinna - Pyykkilaituri
Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinnan Moottorivene Oy:n vene Nopea
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan Puistoravintolan alapuolella. Luultavasti paikalla oli jo ennen kivilaiturin rakentamista pienempi puinen tai kivinen laituri. Laiturin kohdalla rannassa olevan pienen paviljongin arvellaan olevan peräisin vasta 1900-luvun alkuvuosilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1911

Hämeenlinnan satama-alueelta
Hämeenlinnan laivaranta Rantapuiston laidalla vilkastui 1900-luvun alussa uudelleen rautatien tulon aiheuttaman laman jälkeen. Satamaan valmistui arkkitehti Armas Rankan suunnittelema satamakonttori vuonna 1911. Tuohon aikaan matkustajaliikennettä välittivät mm. Hämeenlinnan höyrylaiva osakeyhtiön laivat Pälkäne ja Kangasala, Adolf Kiutun omistama höyryalus Urho sekä maanviljelijä K. L. Vehoniuksen rakennuttama "komea laiva" Luopioinen I. Hämeenlinnan moottorivene osakeyhtiön moottorivene Nopea palveli maaseutu- ja huvila-asukkaita kaupungin lähiseuduilla: "Mielellään sillä kaupunkilaiset tekevät pieniä virkistysmatkoja ja sen avulla toimittavat pienet asiansa Mierolan ja kaupungin välisillä taipaleilla." Hämeenlinnan satamasta liikennöivät 1920-luvun loppupuolella vielä ainakin Luopioinen I sekä Tyrväntö- ja Hämeenlinna-nimiset laivat. Huviajelulle pääsi pienellä Aulanko-laivalla. 1930-luvulle tultaessa linja-autoliikenne vei kuitenkin matkustajat sisävesilaivoilta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912, viimeistään 1927
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2