Selaa aineistoja (yhteensä 68)

Lammin kirkonkylän kansakoulu
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Kunelius, joka sai opetettavakseen 16 poikaa. Tytöt pääsivät kansakouluun vuotta myöhemmin Kaitalassa, kolmen kilometrin päässä kirkolta. Kirkonkylän koulutalossa oli luokkahuone ja käsityöhuone, opettajan asunto ja kaksi eteistä, toinen opettajalle ja toinen koululaisille. Vuonna 1883 rakennettiin itäpäädyn jatkeeksi uusi kyökki. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin, kun myös kunnantupa saatiin koulun käyttöön vuonna 1883. Valokuva kirkonkylän kansakoulusta oppilaineen on vuodelta 1905. Vanha kansakoulurakennus paloi kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa. Muutaman vuoden kansakoulu joutui toimimaan hajallaan eri rakennuksissa, kunnes uusi kansakoulu valmistui Konnarin mäelle vuonna 1921.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905

Hämeenlinnan rouvasseuran talo (Kaivokadun päiväkoti)
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadun puolella ja julkisivu Kaivokadulle päin. Rouvasseuran taloa laajennettiin vuonna 1895 oheisen piirustuksen mukaisesti liittämällä siihen Birger Jaarlin kadun suuntainen lisäosa. Lisäksi vanhaa osaa levennettiin lännen puolelta avokuistilla ja pesutupahuoneella. Hirsirunkoisesta talosta tuli näin L:n muotoinen, pitkä ja matala, mittasuhteiltaan empiretyylinen, mutta myös nikkarityylistä vaikutteita saanut rakennus. Empireä edustavat mm. ikkunatyyppi ja rakennuksen pilasterijärjestelmä. Räystään aluskonsolit taas ovat nikkarityyliset. Laajennetun rakennuksen pinta-ala on 430 neliömetriä. Myös ullakkokerroksessa on huoneita, joita käytettiin asuntopulan aikana lastentarhan henkilökunnan asuntoina. Pihassa oli myös…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1895

Mommilan kirkko ja koulu
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon rukoushuoneeksi alun perin tarkoitetulle rakennukselle kirkkoerioikeudet. Mommilan pieni nikkarityylinen puukirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jossa on matala torni ja toisessa päässä samantyylinen kattoratsastaja. Kirkon suunnitteli Emil Olander ja rakensi Vihtori Olander, ja siellä on tilaa noin 150 seurakuntalaiselle. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti kirkon viereen vuonna 1912 myös pienen koulutalon kartanoyhdyskuntansa lapsia varten. Myöhemmin vanha koulurakennus toimi seurakuntatupana. Kordelinin väkivaltaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Mommilan kirkko tuli testamenttilahjoituksella Lammin seurakunnan omaisuudeksi.
Mommila liitettiin Hausjärveen vuoden 2010 alussa, joten nykyään kirkko on Hausjärven seurakunnan…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1912

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1931-1932
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa kalentereissa. Henkilöluettelon lisäksi kalenteri sisältää ilmoittajien luettelon sekä luettelot virastoista ja kouluista sekä seuroista ja yhdistyksistä. Esipuheen mukaan henkilöiden osoitteet on poimittu vuoden 1931 henkikirjoista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1915-1916
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä vuokratonteista ja niiden omistajista. Sen jälkeen seuraa varsinainen aakkosellinen osoiteluettelo, joka sisältää n. 3000 osoitetta. Hämeenlinnan liike- ja ammattiluettelon lisäksi luetellaan myös Riihimäen liikkeitä. Lisäksi kalenteri sisältää luettelot valtion, kunnan ja seurakunnan virastoista ja virkamiehistä sekä paikallisista seuroista ja yhdistyksistä. Pika-ajurien ja automobiilien taksat löytyvät osoitekalenterin loppupuolelta. Kauppaliikkeiden, pankkien ja muiden yritysten omat ilmoitukset on sijoitettu teoksen alkuun ja loppuun. Seuraavan kalenterin oli määrä ilmestyä jälleen kahden vuoden päästä, mutta sen ilmestyminen siirtyi vuoteen 1923.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915

Postitalo
Kuvan empiretyylinen kivirakennus toimi vuosina 1890–1953 Hämeenlinnan pääpostina. Talo oli alun perin suunniteltu Hämeenlinnan yläalkeiskouluksi, ja se valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Koulun suunnittelutyö pohjautui E. B. Lohrmannin vuonna 1844 tekemiin yläalkeiskoulusuunnitelmiin. Ennen lyseotalon valmistumista, vuosina 1873–1887, entisessä yläalkeiskoulussa opiskelivat normaalilyseolaiset. Rakennuksen muuttamisen postitaloksi suunnitteli lääninarkkitehti Alfred Caween. Itse postikonttori oli talon eteläpäässä, pohjoispäässä oli konttorinjohtajan asunto. Postin lähdön jälkeen rakennus on ollut virastokäytössä.
Avainsanat:
, , , ,

Hämeenlinna - Alakansakouluseminaari
Opettajankoulutus alkoi Hämeenlinnassa jo vuonna 1890, jolloin J. H. Tuhkanen perusti kaupunkiin yksityisen kiertokouluseminaarin. Tarkastaja Aukusti Salo suositteli vuoden 1919 alussa Hämeenlinnaa alkukouluseminaarin paikaksi. Kaupunki tarjosi oppilaitokselle keväällä 1919 aluksi vuokratiloja Gaddin talosta ja lahjoitti seminaarille tontin Kaurialasta omaa rakennusta varten. Lahjoitustontille Erottajakadun ja nykyisen Seminaarinkadun kulmaan valmistui vuonna 1930 ajanmukainen koulutalo, joka vihittiin käyttöön samana vuonna. Klassisistisen rakennuksen suunnittelivat vuonna 1928 Yleisten rakennusten ylihallituksessa Y. Sadeniemi, Hj. Åberg ja E. Schroderus. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla arkkitehti Elsa Arokallion suunnitelman mukaan. Opettajankoulutus jatkui rakennuksessa ja sen laajennusosissa aina vuoteen 2012 asti. Nykyään vanhan seminaarin rakennuksissa toimii Seminaarin koulu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna, kansakoulu
Saaristen koulu eli Vanha koulu on Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880 ja koululle varattiin kaupungin omistama tontti Saaristenkadun varrelta. Samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti. Arkkitehti C. A. Cavénin suunnittelema yksikerroksinen nikkarityylinen koulutalo, jossa oli yhdeksän luokkahuonetta, valmistui Saaristenkadun ja Kymnaasikadun kulmaan vuonna 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. Uusi koulurakennus kävi kuitenkin pian pieneksi. Ahtautta helpottamaan rakennettiin viereiselle tontille vuonna 1884 yksikerroksinen, samantyylinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Koilliskulma
Maisemaa kirkontornista kohti pohjoista kuvattiin postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. Tässä myöhemmässä versiossakin lyseorakennus hallitsee maisemaa ja taustalla näkyy Hämeen linna. Hämeenlinnan höyrysaha Vanajaveden itärannalla sekä vanhat puutalot kaupungin koilliskulmalla ovat ennallaan, mutta Itäisen Linnankadun loppupäähän on tässä kortissa jo ilmestynyt Kunnallissaunan vuonna 1912 valmistunut jugendrakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1913

Hämeenlinnan lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä elämässä. Sen opettajat ovat vaikuttaneet voimakkaasti niin kaupungin kunnalliselämässä kuin kulttuurielämässäkin. Lyseota ovat käyneet myös monet suurmiehet, joista tunnetuimpia ovat säveltäjä Jean Sibelius, runoilijat Eino Leino ja Larin Kyösti, valtioneuvos E. N. Setälä ja presidentti J. K. Paasikivi. He kaikki ovat saaneet myös muistolaatan koulun seinään.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2