Selaa aineistoja (yhteensä 68)

Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu
Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu toimi 1920-luvulla useammassa rakennuksessa. Kuvassa vasemmalla on H. R. Helinin suunnittelema jugendrakennus vuodelta 1906. Oikeanpuoleinen empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Koulun perustajat ostivat tämän rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä koulutaloksi vuonna 1887. Sen takana on vielä Hallituskadun suuntainen kaksi luokkahuonetta käsittävä puurakennus, joka rakennettiin lisätiloiksi silloiselle tyttökoululle vuonna 1897. Oikeassa reunassa näkyvät vuonna 1924 ortodoksikirkosta kirjastoksi muutetun rakennuksen kiviportaat.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinnan rouvasseuran talo (Kaivokadun päiväkoti)
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadun puolella ja julkisivu Kaivokadulle päin. Rouvasseuran taloa laajennettiin vuonna 1895 oheisen piirustuksen mukaisesti liittämällä siihen Birger Jaarlin kadun suuntainen lisäosa. Lisäksi vanhaa osaa levennettiin lännen puolelta avokuistilla ja pesutupahuoneella. Hirsirunkoisesta talosta tuli näin L:n muotoinen, pitkä ja matala, mittasuhteiltaan empiretyylinen, mutta myös nikkarityylistä vaikutteita saanut rakennus. Empireä edustavat mm. ikkunatyyppi ja rakennuksen pilasterijärjestelmä. Räystään aluskonsolit taas ovat nikkarityyliset. Laajennetun rakennuksen pinta-ala on 430 neliömetriä. Myös ullakkokerroksessa on huoneita, joita käytettiin asuntopulan aikana lastentarhan henkilökunnan asuntoina. Pihassa oli myös…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1895

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1931-1932
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa kalentereissa. Henkilöluettelon lisäksi kalenteri sisältää ilmoittajien luettelon sekä luettelot virastoista ja kouluista sekä seuroista ja yhdistyksistä. Esipuheen mukaan henkilöiden osoitteet on poimittu vuoden 1931 henkikirjoista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1915-1916
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä vuokratonteista ja niiden omistajista. Sen jälkeen seuraa varsinainen aakkosellinen osoiteluettelo, joka sisältää n. 3000 osoitetta. Hämeenlinnan liike- ja ammattiluettelon lisäksi luetellaan myös Riihimäen liikkeitä. Lisäksi kalenteri sisältää luettelot valtion, kunnan ja seurakunnan virastoista ja virkamiehistä sekä paikallisista seuroista ja yhdistyksistä. Pika-ajurien ja automobiilien taksat löytyvät osoitekalenterin loppupuolelta. Kauppaliikkeiden, pankkien ja muiden yritysten omat ilmoitukset on sijoitettu teoksen alkuun ja loppuun. Seuraavan kalenterin oli määrä ilmestyä jälleen kahden vuoden päästä, mutta sen ilmestyminen siirtyi vuoteen 1923.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1913–1914
Edellisen osoitekalenterin ilmestymisestä oli vuonna 1913 kulunut jo yli 25 vuotta, joten esipuheessa tämä kalenteri esitellään ensimmäisenä Hämeenlinnassa ilmestyvänä osoitekalenterina. Numerojärjestyksessä etenevä luettelo kaduista, talonomistajista, vuokratonteista ja niiden omistajista aloittaa kalenteriosuuden. Tämän jälkeen seuraa varsinainen kaupunkilaisten aakkosellinen osoiteluettelo sekä liike- ja ammattiluettelo, joka alkaa apteekeista ja päättyy vakuutuslaitoksiin. Lisäksi kalenteri sisältää luettelon virastoista, yhdistyksistä ja kouluista. Hämeenlinnalaisten liikkeiden ja yritysten ilmoitukset ovat kalenterin alussa ja lopussa. Ilmoituksia tutkimalla selviää vaikkapa A. Gust. Skogsterin tavaratalon eri osastojen tuotevalikoima vuonna 1913.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hämeenlinnan normaalilyseon synty ja varhaisvaiheet
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Hämeenlinnan lyseo 1890-luvulla
Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen "lyceekartano" valmistui kesäkuussa 1888 Itäisen Linnankadun varrelle, Tähtipuiston kohdalle. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen nuori arkkitehti Magnus Schjerfbeck yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Uuden rakennuksen juhlalliset vihkiäiset pidettiin syyskuun 17. päivänä 1888. Isoja ja korkeita oppisaleja eli luokkia oli alun perin kahdeksan, ja lyseorakennus ylittikin valmistuttuaan silloiset tilavaatimukset. Koulun juhlasalia kehuttiin yhdeksi maan kauneimmista koulutiloista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinnan lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä elämässä. Sen opettajat ovat vaikuttaneet voimakkaasti niin kaupungin kunnalliselämässä kuin kulttuurielämässäkin. Lyseota ovat käyneet myös monet suurmiehet, joista tunnetuimpia ovat säveltäjä Jean Sibelius, runoilijat Eino Leino ja Larin Kyösti, valtioneuvos E. N. Setälä ja presidentti J. K. Paasikivi. He kaikki ovat saaneet myös muistolaatan koulun seinään.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinnan lyseo
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon oppilasmäärä kasvoi nopeasti itsenäistymisen jälkeen. 1920-luvulla oppilaita oli jo yli neljäsataa ja lisätilan tarve tuli ilmeiseksi. Kouluhallitus hyväksyi lyseon saneerausohjelman jo 1920-luvun lopulla, ja rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström suunnitteli koulun molempiin päätyihin lisäosat. Rakentamisen piti alkaa vuonna 1929, mutta lamavuosien takia rakentamaan päästiin vasta 1930-luvun puolivälissä. Uudet lisätilat saatiin käyttöön vuoden 1937 alkupuolella.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1935

Hämeenlinnan lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen koulurakennus sai kolmikerroksiset lisäsiivet molempiin päätyihinsä vuonna 1936. Lisärakennukset oli suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström jo 1920-luvun lopulla. Rakentaminen kuitenkin viivästyi 1930-luvun lamavuosien vuoksi. Tammikuussa 1937 käyttöön otettuihin siipirakennuksiin mahtui yksitoista uutta luokkahuonetta. Talvi- ja jatkosodan aikana lyseorakennuksessa toimi sotasairaala.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1937
Tekijä:
Aaltonen, Albin
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2