Selaa aineistoja (yhteensä 68)

Hämeenlinnan keskustaa
Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia. Hallituskadun varrella torin pohjoislaidalla näkyvät Yhdyspankin talo, lääninhallitus, Rytkösen kirjakauppa ja entinen Kaupunginhotellin talo, jossa Kaupunginhotellin muutettua Rauhankadulle vuonna 1929 toimi Uusi hotelli -niminen majoitusliike. Hotelli Seurahuone jatkoi perinteistä toimintaa samassa rakennuksessa 1940-luvun puolivälin paikkeilta lähtien.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1940-luku

Hämeenlinna - Suomalainen Yhteiskoulu
Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu päätyi muutaman kiertolaisvuoden jälkeen vuonna 1887 Pikkutorin kulmalle entiseen laamanni Wetterhoffin taloon. Koulu laajeni, kun tontille rakennettiin vuosina 1897 ja 1907 lisärakennukset. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun nimellä entinen tyttökoulu toimi vuosina 1909–1937. Sen jälkeen koulu on tunnettu pelkästään Hämeenlinnan yhteiskouluna.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1928

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Kuivasilta
Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen jugendtalo, joka rakennettiin vuonna 1906 silloisen yhteiskoulun lisätilaksi. Uudempi koulurakennus on arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema, ja se oli yksi Suomen ensimmäisistä jugendtyylisistä koulutaloista. Turuntien toisella puolella sijaitsevat vuosina 1883 ja 1898 rakennetut puutalot, joissa oli sekä liike- että asuinhuoneistoja.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1910

Hämeenlinna, Ruotsalainen yhteiskoulu
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen yhteiskoulu toimi Prykikadun (Palokunnankadun) varrella, Rantatorin kulmassa nykyisen Keskustalon paikalla olleessa puutalossa. Koulun oppilaat pelasivat viereisellä torilla pitkääpalloa ja joskus tennistäkin urheilutunneillaan. Tästä rakennuksesta koulu muutti Linnankadun ja Niittykadun kulmauksessa olevaan taloon. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Kotiteollisuusopisto - Hämeenlinna
Wetterhoffin työkoulu siirsi toimintansa Panimokadun varrelle vuonna 1890. Taloa kunnostettiin koulun tarpeita vastaavaksi, ja rakennusta korotettiin 1920-luvulla yhdellä kerroksella. Vuonna 1927 sisäpihalle rakennettiin värjäämö lämmityslaitteineen ja höyryllä kuumennettavine väriammeineen. Wetterhoffin värjäämö oli Suomen ensimmäisiä täysbetonisia rakennuksia. Sen yläkertaan rakennettiin luokkatiloja, ja myös puusepän paja muutti värjäämörakennukseen. Vanha värjäämö purettiin alkuvuodesta 2014. Oikeassa reunassa Palokunnankadun toisella puolella näkyy vähän vuonna 1929 valmistunutta Asunto oy Paavonkulman asuin- ja liikerakennusta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1929, viimeistään 1932

Maisema Hämeenlinnasta
Kirkontornista otetussa kuvassa näkyy etualalla Kirkkopuiston puiden takana Raastuvankadun varren puutaloja, mm. vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty Willgrenin talo. Niiden takana vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun rakennus vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena. Vanajaveden rantaviiva oli 1900-luvun alussa heti Wetterhoffin takana ja Rantatorin laidassa. Oikealla Hämeensaaressa näkyy viinanpolttimon rakennuksia. Vuoteen 1896 asti Hämeenlinnassa toimi kolme viinatehdasta. Tämän jälkeen toiminnassa oli vain Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas oy, jossa valmistettiin mm. kuuluisaa Fennia-viinaa. Hämeensaaren polttimokin lopetti toimintansa vuonna 1917.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna - Näköala kirkontornista
Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen kauppias Kiutulta vuonna 1893, jolloin työkoulu oli jo toiminut talossa vuokralla muutaman vuoden. Fredrika Wetterhoff korjautti talon oppilaitokselleen sopivaksi, ja kuvassa näkyvä alun perin kaksikerroksinen rakennus korotettiin 1920-luvulla kolmikerroksiseksi.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna - Pikkutori
Pikkutorin näkymää vuodesta 1900 alkaen hallitsi ortodoksinen varuskuntakirkko. Pikkutorin alue syntyi Saaristen virkatalon paikalle, kun asemakaavaa vuonna 1826 laajennettiin länteen päin ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamattomaksi. Pikkutoriksi (Lilla torget) tätä aluetta nimitettiin ensimmäisen kerran Hämeenlinnan palon jälkeisessä, vuoden 1831 asemakaavassa. Aluksi Pikkutori, jota myös Hevostoriksi kutsuttiin, oli vain luonnontilainen kenttä, jolle hevoset jätettiin kaupunkiin tultaessa ja jossa pidettiin hevos- ja eläinmarkkinoita. Vuonna 1835 hevosmarkkinat siirrettiin Poltinaholle, ja Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin aidalla. Seuraavalla vuosikymmenellä alueelle istutettiin vaahteroita ja siitä muodostui puistomainen alue. Ortodoksikirkko keskelle puistoa on merkitty ensimmäisen kerran Wileniuksen kaavaehdotuksessa vuonna 1868. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun rakennusryhmä ja oikealla puolella nikkarityylisiä puutaloja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan yhteiskoulu
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä Hallituskadun suuntaisen puisen lisäosan. Vuonna 1904 koulutalo siirtyi suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle. Yhteiskoulu rakennutti samalle tontille pari vuotta myöhemmin vielä jugendtyylisen kivirakennuksen. Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, vuodesta 1937 lähtien Hämeenlinnan yhteiskoulu, toimi näissä rakennuksissa aina vuoteen 1955 asti, jolloin sille valmistui uusi koulutalo Hätilään. Rakennuksen edustalla näkyy Pikkukatu, jonka päällysteenä on edelleen alkuperäinen katukiveys. Tämä näkymä on säilynyt suurin piirtein entisenlaisena 1800-luvulta näihin päiviin asti. Vain liikennemerkistä voi päätellä, että kuva on otettu lähellä 1900-luvun puoliväliä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Kaupunki
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi lisäämällä kuvaan kuutamo ja sinertävä värisävy. Kuutamokorteissa suomalaiset maisemat verhoutuivat yön hämärään, ja niiden tarkoituksena oli protestoida vuoden 1899 helmikuun manifestia ja aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokorteissa kuvattiin usein merkittäviä kansallisia kohteita, mm. historiallisia linnoja. Kuvassa on näkymä Hämeenlinnan kirkon tornista pohjoiseen päin kohti lyseorakennusta ja Hämeen linnaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1901
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2