Selaa aineistoja (yhteensä 68)

Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten toimintansa varsinainen Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu. Elokuussa 1900 senaatti myönsi luvan perustaa koulun yhteyteen jatkoluokat, joiden suorittaminen mahdollisti tytöille myös ylioppilastutkinnon ja pääsyn yliopistoon. Suomalainen tyttökoulu muutettiin asteittain yhteiskouluksi vuoteen 1909 mennessä. Vuodesta 1937 lähtien se on tunnettu Hämeenlinnan yhteiskoulun nimellä. Tämän historiikin kirjoittaja rovasti Verneri Vartia (1867–1941) toimi Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun johtajana koulun täyttäessä 50 vuotta vuonna 1928.

Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja viereisellä Rantatorilla. Etualalla oleva rakennus oli kauppias A. Bogdanoffin asuintalo, jossa oli tilaa myös liikkeille. 1920-luvulla rakennuksessa toimivat ainakin Kotelo Oy ja Hämeen panttilainakonttori. Tämä rakennus purettiin vuonna 1956. Wetterhoffin koulurakennus taustalla on tässä kuvassa vielä kaksikerroksisena, ennen vuosina 1922 ja 1928 tehtyjä korotuksia.

Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen yhteiskoulu toimi Rantatorin varrella puutalossa, jonka paikalla on nykyään Keskustalo. Sieltä koulu muutti Niittykadun ja Linnankadun kulmaan. Yhteiskoulu lakkautettiin vuonna 1928.

Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.

Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon rukoushuoneeksi alun perin tarkoitetulle rakennukselle kirkkoerioikeudet. Mommilan pieni nikkarityylinen puukirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jossa on matala torni ja toisessa päässä samantyylinen kattoratsastaja. Kirkon suunnitteli Emil Olander ja rakensi Vihtori Olander, ja siellä on tilaa noin 150 seurakuntalaiselle. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti kirkon viereen vuonna 1912 myös pienen koulutalon kartanoyhdyskuntansa lapsia varten. Myöhemmin vanha koulurakennus toimi seurakuntatupana. Kordelinin väkivaltaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Mommilan kirkko tuli testamenttilahjoituksella Lammin seurakunnan omaisuudeksi.
Mommila liitettiin Hausjärveen vuoden 2010 alussa, joten nykyään kirkko on Hausjärven seurakunnan…

Kirkontornista otetussa kuvassa näkyy etualalla Kirkkopuiston puiden takana Raastuvankadun varren puutaloja, mm. vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty Willgrenin talo. Niiden takana vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun rakennus vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena. Vanajaveden rantaviiva oli 1900-luvun alussa heti Wetterhoffin takana ja Rantatorin laidassa. Oikealla Hämeensaaressa näkyy viinanpolttimon rakennuksia. Vuoteen 1896 asti Hämeenlinnassa toimi kolme viinatehdasta. Tämän jälkeen toiminnassa oli vain Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas oy, jossa valmistettiin mm. kuuluisaa Fennia-viinaa. Hämeensaaren polttimokin lopetti toimintansa vuonna 1917.

Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Kunelius, joka sai opetettavakseen 16 poikaa. Tytöt pääsivät kansakouluun vuotta myöhemmin Kaitalassa, kolmen kilometrin päässä kirkolta. Kirkonkylän koulutalossa oli luokkahuone ja käsityöhuone, opettajan asunto ja kaksi eteistä, toinen opettajalle ja toinen koululaisille. Vuonna 1883 rakennettiin itäpäädyn jatkeeksi uusi kyökki. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin, kun myös kunnantupa saatiin koulun käyttöön vuonna 1883. Valokuva kirkonkylän kansakoulusta oppilaineen on vuodelta 1905. Vanha kansakoulurakennus paloi kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa. Muutaman vuoden kansakoulu joutui toimimaan hajallaan eri rakennuksissa, kunnes uusi kansakoulu valmistui Konnarin mäelle vuonna 1921.

Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan kartanon maalta tontin. Kuntakokous otti lahjoituksen vastaan, ja päätti nimetä uuden koulun Kutilan kouluksi. Koulun rakennuspiirustusehdotuksia tekemään valittiin August Jussila, Heikki Kulju, A. Andersson ja Aksel Ingman. Suunnitelman mukaan koulun alaosa rakennettaisiin tiilistä, yläosa ja päädyt laudasta ja katto päreistä. Rakennukseen tuli luokkahuone, veistosali ja asunto miesopettajalle. Ulkorakennuksessa sijaitsivat aitta, navetta, rehulato, puuvaja ja käymälät. Saunarakennus oli erillinen. Kouluylihallitus vahvisti rakennuspiirustukset ja rakentajaksi urakkahuutokaupassa tuli. J. A. Hildén. Koulurakennus valmistui ja koulu aloitti toimintansa syksyllä 1916. Opettajaksi tuli Patakankaalta seudun ja kunnan elämään myöhemmin monin…

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.