Selaa aineistoja (yhteensä 34)

Myllymäen kansakoulun ehdotus (ei toteutettu)
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea luonnos massiivisine torneineen. Voittajaehdotusta ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Jo kilpailun järjestäminen oli tullut kaupungille melko kalliiksi. Lisäksi toinen sortokausi oli alkanut, ja pelättiin mm. että valtionavut kansakouluille lakkaisivat, joten kalliiseen hankkeeseen ei uskallettu ryhtyä. Kun myllymäkeläiset edelleen vaativat omaa koulua, rakennusmestari V. Fr. Alanen tarjoutui vuonna 1912 rakentamaan omilla varoillaan koulutalon ostamalleen tontille nro 222 Myllymäenkadun ja Ahokadun kulmaukseen. Kaupunki osti koulutalon ja tontin Alaselta vuonna 1914.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Jung, Walter

Lammin kirkonkylän kansakoulu
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Kunelius, joka sai opetettavakseen 16 poikaa. Tytöt pääsivät kansakouluun vuotta myöhemmin Kaitalassa, kolmen kilometrin päässä kirkolta. Kirkonkylän koulutalossa oli luokkahuone ja käsityöhuone, opettajan asunto ja kaksi eteistä, toinen opettajalle ja toinen koululaisille. Vuonna 1883 rakennettiin itäpäädyn jatkeeksi uusi kyökki. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin, kun myös kunnantupa saatiin koulun käyttöön vuonna 1883. Valokuva kirkonkylän kansakoulusta oppilaineen on vuodelta 1905. Vanha kansakoulurakennus paloi kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa. Muutaman vuoden kansakoulu joutui toimimaan hajallaan eri rakennuksissa, kunnes uusi kansakoulu valmistui Konnarin mäelle vuonna 1921.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905

Lammi
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä Pasaapelin tontilla.. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin vuonna 1898, kun pitäjäntupa vapautui koulukäyttöön. Kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa myös vanha kansakoulu tuhoutui kokonaan. Kansakoulu toimi tämän jälkeen muutaman vuoden väliaikaisissa tiloissa, kun uudelle koulutalolle etsittiin paikkaa. Kuvassa oleva uusi ja ajanmukainen koulutalo valmistui vihdoin vuonna 1921 Konnarin mäelle Mommilantien varrelle. Sotien jälkeen rakennus oli kuitenkin jo päässyt huonoon kuntoon ja myös tilat olivat käyneet ahtaiksi oppilasmäärän lisääntymisen vuoksi, joten taas piti ryhtyä suunnittelemaan uutta koulutaloa. Arkkitehti Georg Jägerrosin suunnittelema uusi Konnarin koulu valmistui vuonna 1957 vanhan rakennuksen viereen. Uuden koulun…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1921

Kutilan kansakoulu
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan kartanon maalta tontin. Kuntakokous otti lahjoituksen vastaan, ja päätti nimetä uuden koulun Kutilan kouluksi. Koulun rakennuspiirustusehdotuksia tekemään valittiin August Jussila, Heikki Kulju, A. Andersson ja Aksel Ingman. Suunnitelman mukaan koulun alaosa rakennettaisiin tiilistä, yläosa ja päädyt laudasta ja katto päreistä. Rakennukseen tuli luokkahuone, veistosali ja asunto miesopettajalle. Ulkorakennuksessa sijaitsivat aitta, navetta, rehulato, puuvaja ja käymälät. Saunarakennus oli erillinen. Kouluylihallitus vahvisti rakennuspiirustukset ja rakentajaksi urakkahuutokaupassa tuli. J. A. Hildén. Koulurakennus valmistui ja koulu aloitti toimintansa syksyllä 1916. Opettajaksi tuli Patakankaalta seudun ja kunnan elämään myöhemmin monin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Jussila, August

Kotiteollisuusopisto - H:linna
Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika
Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua Arjanlinnaksi Wetterhoffin silloisen johtajan Arja Helena Branderin mukaan. Taloon sijoitettiin mm. oppilasasuntola, ruokasali ja keittiö sekä juhlasali. Vuonna 1937 valmistui vielä oppilaitoksen vanhaa rakennusta ja Arjanlinnaa yhdistävä korkeampi kulmarakennus arkkitehtinaan Harry W. Schreck. Tähän Torniksi nimettyyn rakennukseen tuli työsaleja, luokkahuoneita ja myymälä. Rantatori vakiintui linja-autoliikenteen lähtöpaikaksi jo 1920-luvulla. Kuvan linja-autoaseman rakennuttivat yhteistyössä Shell ja Hämeenlinnan kaupunki vuonna 1937 Shellin bensiiniaseman yhteyteen. Nykyinen linja-autoasema on vuodelta 1959.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1937

Hauhon kirkonkylän kansakoulu
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari Anton Färm. Uusi taitekattoinen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Heinun kansakoulu
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta järjestäisi kylään koulun. Tarjous kuitenkin torjuttiin luettelemalla ajankohtaisemmat rakennushankkeet.
Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912

Hämeenlinnan yhteiskoulu
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä Hallituskadun suuntaisen puisen lisäosan. Vuonna 1904 koulutalo siirtyi suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle. Yhteiskoulu rakennutti samalle tontille pari vuotta myöhemmin vielä jugendtyylisen kivirakennuksen. Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, vuodesta 1937 lähtien Hämeenlinnan yhteiskoulu, toimi näissä rakennuksissa aina vuoteen 1955 asti, jolloin sille valmistui uusi koulutalo Hätilään. Rakennuksen edustalla näkyy Pikkukatu, jonka päällysteenä on edelleen alkuperäinen katukiveys. Tämä näkymä on säilynyt suurin piirtein entisenlaisena 1800-luvulta näihin päiviin asti. Vain liikennemerkistä voi päätellä, että kuva on otettu lähellä 1900-luvun puoliväliä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Hämeenlinnan vanhemmista kouluista
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hämeenlinnan vanhemmista kouluista ilmestyi normaalilyseon lukuvuoden 1878–1879 vuosikertomuksen liitteenä. Teoksessa Favén kertoo Hämeenlinnan kahden vanhimman koulun toiminnasta, koulurakennuksista sekä opettajista ja oppilaista. Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe vuonna 1639, ja se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi. Favén selvittelee triviaalikoulun vaiheita vuoteen 1842, jolloin koulu muutettiin yläalkeiskouluksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Favén, A. E.

Hämeenlinnan tyttökoulu
Hämeenlinnaan ryhdyttiin perustamaan tyttökoulua jo vuonna 1919. Tarkoitus oli saada valtion ylläpitämä tyttökoulu, mutta hanke ei onnistunut. Lopulta ahkeran varainkeruun jälkeen perustettiin yksityinen, Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiön ylläpitämä koulu vuonna 1924. Kuusiluokkaiseksi tarkoitettu Hämeenlinnan tyttökoulu aloitti toimintansa hyvin vaatimattomasti ja toimi neljä ensimmäistä vuotta kaupungin vuokratiloissa Saaristenkadun vanhalla kansakoululla. Oma koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan vuonna 1928.
Lyseon rehtori Antti Valve kirjoitti koulun vihkiäisjuhlaan runon ”Valkealle koululle”
"Sen rinnalle nyt uusi koulu saa
uus valtiatar uuden Hämeenlinnan
ylitse Kaurialan kattojen
se tervehtäen nostaa valkorinnan.
Sen tyttärilleen opinahjoksi
on rakentanut Hämeen valpas kansa
ja sadat unelmat ja toivehet
sill’ ompi saattajana matkallansa."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2